Lapsi valittaa, että matematiikan kotiläksyt ovat haastavia. Vanhempi haluaisi auttaa, mutta omat taidot ovat päässeet pahasti ruostumaan. Kuinka tilanteesta selviää ja kuinka auttaa lasta tehtävien kanssa?
Monia ihmisiä hävettää myöntää, etteivät he enää hallitse perusmatematiikkaa niin hyvin kuin kouluaikoinaan. Tosiasia kuitenkin on, että ihminen usein helposti unohtaa taidot, joita ei aktiivisesti käytä. Tämä on luonnollista eikä tee ihmisestä tyhmää. Usein vain sellaiset henkilöt, jotka käyttävät matematiikkaa aktiivisesti työssään, pystyvät pitämään taitonsa veitsenterävänä. Muut joutuvat usein palauttelemaan asioita mieleen, jos eteen tulee matemaattisia ongelmatilanteita.
Onneksi vanhat taidot löytyvät yhä mielen sopukoista. Jos joskus elämässään on nähnyt paljon vaivaa jonkin asian opetteluun, nähty vaiva ei ole “mennyt hukkaan”, vaan se toimii perustana, jonka ansiosta ihminen voi vähemmällä vaivalla elvyttää taidot.
Jos lapsi tulee kyselemään apua matematiiikan tehtävien kanssa, vanhemman kannattaa asennoitua tilanteeseen niin, että tässä on molemmille tilaisuus oppia. Lapsi voi oppia kokonaan uutta asiaa ja vanhempi voi palauttaa mieleen miten laskutoimitukset tehtiin. Sen lisäksi, että molemmat oppivat prosessissa, harjoitushetki voi olla myös mukavaa yhdessä vietettyä aikaa.
Kannattaa aloittaa helpoista esimerkeistä. Jos kyseessä on sellainen ongelma, jonka voi ratkaista käyttämällä hyvin pieniä lukuja, voi “mallinnuksessa” käyttää apuna esimerkiksi nappeja, kyniä tai muita esineitä, joita voi siirrellä erilaisiin kasoihin. Moni ihminen oppii parhaiten visuaalisten esimerkkien avulla. Tämä pätee niin lapsiin kuin aikuisiinkin.
Miettikää yhdessä, miksi jokin matemaattinen taito on hyödyllinen
Uuden taidon opettelu voi olla väsyttävää. Jos lapsi tiedostaa, että taidosta on oikeaa konkreettista hyötyä hänen elämässään, se saattaa kasvattaa hänen motivaatiotaan opetella taitoa. Matematiikasta on monenlaista hyötyä arjessa. Sen avulla voi esimerkiksi varmistua, että itseä ei huijata tai virheitä ei satu vahingossa tärkeissä raha-asioissa tai vaikkapa kaupan kassalla.
Älä anna pelolle valtaa
Jos vanhemmalla on itsellään ollut huonoja kokemuksia matematiikasta, esimerkiksi huonosti menneitä kokeita tai muita tilanteita, pelko saattaa nostaa päätään lapsen matematiikantehtävien muistuttaessa menneisyydestä. Tunteelle ei kuitenkaan pidä antaa valtaa. Lapsi vaistoaa helposti vanhemman pelon ja turhautumisen ja se saattaa haitata hänen oppimistaan. Vaikka turhautuminen valtaisikin mielesi, pyri silti pitämään hyvää mielialaa yllä ja rohkaisemaan lastasi.
Eräs hyödyllinen taktiikka pelon pitämiseen aisoissa on ajatella, että “turhauttavan matematiikan” sijasta opettaa lapselleen uuden hyödyllisen työkalun käyttöä, josta on tälle paljon apua elämässä. Näin opetustilanteeseen voi suhtautua samalla lailla kuin minkä tahansa hyödyllisen taidon opettamiseen lapselle. Vaikka ei itse täysin ymmärtäisi matematiikkaa, voi tällä tavoin asennoitumalla pitää yllä korkeaa mielialaa ja kannustaa lasta tekemään tehtävänsä.
Lähde: The Conversation
Teksti: Sonja
