Vanhemmat voivat vahingoittaa huomaamattaan lapsensa itsetuntoa

Vanhemmat voivat vahingoittaa huomaamattaan lapsensa itsetuntoa
Kuva: Zhivko Minkov

Itsetunto on keskeinen asia ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Itsetunto ja itsekunnioitus kertovat siitä, kuinka näemme itsemme. Vahva itsetunto kannustaa ihmistä selviytymään haasteista, kokeilemaan uusia asioita ja uskomaan itseensä. Vanhempien kannattaa varjella lapsensa kehittyvää itsetuntoa.

Vanhemmat tekevät parhaansa antaakseen lapselleen parhaimmat mahdolliset lähtökohdat elämään. Tämä pitää sisällään hyvän itsetunnon ja uskon omiin kykyihinsä. Vanhemmatkin ovat kuitenkin vain ihmisiä ja ihmiset tekevät välillä virheitä. Vanhempi saattaa tarkoittaa hyvää, mutta huomaamattaan hän saattaa vahingoittaa lapsensa itsetuntoa. Tärkeintä on tiedostaa tilanteet, joissa oma käyttäytyminen voi vaikuttaa lapsen tunteisiin haitallisesti.

Huutaminen

Huutaminen on eräs tehokkaimmista tavoista heikentää toisen itsetuntoa. Lapselleen hallitsemattomasti huutava vanhempi on menettänyt kykynsä kontrolloida omaa käyttäytymistään. Vihanpuuskassa impulssien varassa toimiessa vanhemman päämääränä ei enää ole tietoisesti opettaa lapselle oikeanlaista käyttäytymistä, vaan tavoitteena on “voittaa” tilanne. Vanhempi tavallaan alentuu hetkellisesti lapsen tasolle kun hän menettää itsekontrollinsa. Tällainen oppitunti lapselle kääntyy itseään vastaan, kun lapsi oppii, että riitatilanteessa tarkoituksena on voittaa ja huuto on hyväksyttävä työkalu voiton saavuttamiseksi.

Lähes kaikki vanhemmat ovat jossain vaiheessa huutaneet lapsilleen. Malttinsa menettäminen on inhimillistä, eikä sitä luultavasti ole mahdollista täysin välttää varsinkaan kiireisten ruuhkavuosien keskellä. Lapset eivät onneksi “mene pilalle” jos heille huutaa vihan puuskassa muutaman kerran. Jos huutaminen sen sijaan on jatkuva käytäntö, sillä saattaa olla hyvin haitallisia vaikutuksia lapsen kehitykseen.

Aiempiin riitoihin palaaminen

Kun tietty ongelma on kerran ratkaistu, siihen ei ole enää syytä palata. Lapset, samoin kuin aikuisetkin, ansaitsevat mahdollisuuden aloittaa uudestaan puhtaalta pöydältä. Lapsille on tärkeää tiedostaa, että jos tekee virheen ja se korjataan, asia jää menneisyyteen.

Syyllistäminen

Jos lapsi on tehnyt virheen, hänelle ei kannata pitää pitkää saarnaa siitä, kuinka hänen käytöksensä on pahoittanut vanhemman mielen ja aiheuttanut vanhemmalle ehkä häpeää, jos ulkopuoliset ovat myös tulleet tietoisiksi tilanteesta. Tämä vaan etäännyttää lasta entisestään vanhemmasta.

Sarkastinen äänensävy

Sarkasmia ei yleensä kannata käyttää lapsen kanssa keskustellessa. Sarkastisella kommentilla viitataan siihen, kun ihminen sanoo yhtä ja tarkoittaa toista. Esimerkiksi jos vanhempi sanoo lapselle sarkastisesti “oletpa välkky” jos tämä tekee väärän valinnan, kommentti loukkaa lapsen tunteita, koska se pitää sisällään häpäisyn. Sarkasmi vaikeuttaa huomattavasti lapsen ja vanhemman välistä kommunikaatiota.

Mitä positiivisempaan sävyyn vanhempi kommunikoi lapsensa kanssa, sitä parempi roolimalli hän on lapselleen ja sitä vahvempi itsetunto lapselle muodostuu.

Lähde: Psychology Today

Teksti: Sonja

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *