Oletko sinäkin joskus epäillyt sairastuneesi dementiaan ruuhkavuosien keskellä?

woman with head resting on hand
Kuva: Niklas Hamann

Menet hakemaan jotain toisesta huoneesta, mutta kun pääset sinne, olet jo unohtanut mitä olit menossa hakemaan. Kotoa lähtiessä avaimet ovat hakusessa. Kaupassa ei mieleen millään tule niitä tärkeimpiä asioita, joita sieltä lähdit hakemaan. Kuulostaako tutulta?

Edellä mainitut tilanteet on usein totuttu yhdistämään vanhoihin ihmisiin ja mahdollisiin dementiaepäilyihin. Nuorikin ihminen voi kuitenkin olla toisinaan hajamielinen. Varsinkin ruuhkavuosien keskellä elävän vanhemman tapauksessa, jolle multitaskaaminen on jokapäiväistä arkea ja unta saa sen pari silmällistä jos saa, ei ole ihme, että asioita lipsahtelee mielestä harva se päivä.

Jos ihminen unohtelee asioita, se saattaa tuntua itsestä hyvin huolestuttavalta tai jopa pelottavalta. Helposti saattaa alkaa epäillä, voiko kyseessä olla esimerkiksi alkava muistisairaus, sillä kyllähän sellainen voi osua nuoremmankin kohdalle. Lisääntynyt unohtelu on eräs muistisairauden oire, joten ei ihme, jos unohteleva vanhempi huolestuu.

Onneksi kaikki unohtelu ei automaattisesti merkitse, että kyseessä on muistisairaus. Muistisairauksien oireita kuvailevat sivustotkin kiitettävän usein muistavat mainita, että myös monet muut asiat voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Jos ihminen esimerkiksi on stressaantunut ja väsynyt, unohtelu on varsin tavallista. Jos ruuhkavuosien keskellä taiteileva vanhempi ei ole toisinaan väsynyt ja stressaantunut, sitä voisi jo kuvailla pieneksi ihmeeksi.

On täysin luonnollista ja normaalia, että vanhempi välillä unohtelee asioita. Tästä huolimatta unohtelu saattaa tuntua pelottavalta. Varsinkin jos on stressaantunut, asiat saattavat usein tuntua omassa mielessä paljon pahemmilta kuin mitä ne tosiasiassa ovat. Vaikka varsinaista syytä huoleen ei ole, stressaantunut ihminen saattaa pyöritellä asiaa mielessään niin kauan, että siitä paisuu huomattavasti isompi kuin se todellisuudessa onkaan.

Läheiset usein näkevät tilanteen selkeämmin ja onneksi voivat tipauttaa stressaantuneen huolehtijan maanpinnalle kertomalla, että todellista syytä huoleen ei ole. Joskus ihmisellä ei kuitenkaan ole lähipiirissään sellaisia läheisiä, jotka uskaltaisivat tulla puhumaan asioista suoraan. Tällöin huoli voi jäädä asumaan mieleen pitkäksi aikaa.

Onneksi nuoren ihmisen ollessa kyseessä muisti useimmiten palaa ennalleen, kun stressi helpottaa. Vanhempi voi siis olla rennoin mielin ja hyväksyä sen, että lasten ollessa pieniä ja arjen ollessa hektistä asioita yksinkertaisesti lipsahtelee mielestä. Jos siis ryntäät kauppaan kiireessä hakemaan jotain tärkeää asiaa ja kaupassa mieli lyö tyhjää etkä enää muista mikä asia oli, voit olla itsellesi armollinen ja olla huolehtimatta liikaa. Et ole dementikko, olet vain vanhempi.

Jos tuntuu, että unohtelu haittaa arkea, voit ottaa käyttöön erilaisia apukeinoja, kuten kalenterimuistutuksia, muistilappuja ja muita vastaavia taktiikoita. Jos silti tuntuu, että “pää vuotaa kuin seula” eikä mikään pysy mielessä, toki silloin on aiheellista käydä juttelemassa lääkärin kanssa.

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.