Lapsi kärsii perheen sisäisestä riitelystä

boy leaning on white chair
Kuva: Chinh Le Duc

Jokaisessa perheessä riidellään joskus, mutta riitelytavat voivat olla hyvin erilaisia. Kasvaessaan lapsi oppii tulevaisuuden ongelmanratkaisukeinonsa lapsuudenkodissaan. Riidelläänkö teillä oikein?

Koti on paikka, jossa ihmisen pitäisi voida kokea olonsa täysin turvalliseksi. Turvallisuuden tunteeseen liittyy luottamus siihen, että tunteensa voi näyttää vapaasti ilman pelkoa siitä, että tulee torjutuksi tai hylätyksi. Jos ihminen ei voi näyttää tunteitaan kotonaan läheisilleen, hän ei pysty olemaan oma itsensä. Tunteiden patoaminen ja piilottaminen johtavat usein pitkällä tähtäimellä ongelmiin.

Lapsuuteen ja kasvamiseen kuuluu monenlainen rajojen koettelu. Jos lapsi ei voi kotonaan kokeilla vapaasti rajojaan esimerkiksi näyttämällä suuttumustaan vanhemmilleen, hänellä jää monta tärkeää tunteisiin ja niiden hallintaan liittyvää asiaa oppimatta. Kodin pitäisi olla turvallinen ympäristö, jossa lapsi voi testailla erilaisia käytösmalleja.

Varsinkin lapsen kasvaessa ja tullessa murrosikään konfliktien määrä yleensä kasvaa. Riidellä voi kuitenkin monella erilaisella tavalla. Toiset tavat ovat haitallisempia kuin toiset. Joissakin perheissä riidat voivat olla hyvin räjähtäviä ja repiviä tapahtumia, jotka jättävät lapsen mieleen ahdistuneen tunnelman pitkään riidan jälkeen.

Joskus vanhemmilla on ollut tapana riidellä keskenään tietyllä tavalla jo ennen lasten saantia. Jos vanhemmat haukkuvat toisiaan rumilla nimityksillä ja käyttäytyvät muutenkin loukkaavasti, ilmapiiri kotona saattaa olla jatkuvasti hyvin ahdistava. Jos tilanne jatkuu pitkään samanlaisena, sitä saattaa alkaa virheellisesti pitämään “normaalina”. Ilkeät sanat ja teot kuitenkin syövät salakavalasti mielen hyvinvointia. Pitkään jatkuva riitely saattaa pahimmillaan johtaa jopa vanhempien eroon.

Kuinka riidellään rakentavasti?

Toisinaan saattaa käydä niin, että vanhempi on nähnyt tietynlaista riitelytaktiikkaa omassa lapsuudenkodissaan ja huomaamattaan toimii samoin oman perheensä kanssa. Joskus vanhempi on saattanut päättää, että ei koskaan tule riitelemään samalla tavalla kuin hänen omat vanhempansa, kunnes saattaakin havahtua siihen, että käyttää täsmälleen samoja sanoja, äänenpainoja ja taktiikoita kuin omassa lapsuudenkodissaan.

Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä parantaa riitelytaitojaan. Parhaimmillaan lapsi oppii kotoaan terveen, hyvän tavan ratkoa erimielisyyksiä. Riitatilanteessa on tärkeää pystyä pysähtymään ja kuuntelemaan, mitä toinen osapuoli sanoo. Toisen puhetta ei saisi keskeyttää, vaikka kuinka tekee mieli sanoa väliin omia mielipiteitään. Toista ei saisi myöskään haukkua tai vähätellä. Sen sijaan, että syyllistää toista osapuolta, kannattaa kertoa, miltä tilanne on tuntunut itsestä.

Riitely on taitolaji. Ratkaisevaa on kyetä näkemään myös oma osuutensa suuressa kuvassa. Usein riitatilanteeseen vaaditaan kaksi. Siksi riidan ratkaisukin usein edellyttää, että riitelevät osapuolet pystyvät tulemaan toisiaan vastaan. Menneitä ei riidan aikana kannata kaivella, vaan pitäisi pyrkiä käsittelemään vain senhetkistä ongelmatilannetta. Riidan päätteeksi on tärkeää pystyä myös sekä pyytämään että antamaan anteeksi.

Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Teksti: Sonja

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.