Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö. Mieli ry:n mukaan vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriöitä ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen.
Uusi tutkimustulos on paljastanut, että masentuneet saavat muita harvemmin lapsia. Tutkimus on tehty Helsingin yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä ja siinä tarkasteltiin yli 1,4 miljoonaa ihmistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että diagnosoitu masennus ja lasten saamisen todennäköisyys, lasten lukumäärä sekä ensimmäisen lapsen syntymävuosi liittyvät toisiinsa Suomessa vuosina 1960-1980 syntyneillä miehillä ja naisilla.
”Yksi tärkeimmistä tuloksista oli, että masennus vähensi todennäköisyyttä saada lapsia ja pienensi lasten määrää sekä miehillä että naisilla. Masennus oli yhteydessä myös hieman alhaisempaan ikään ensimmäisen lapsen syntyessä”, tutkija Kateryna Golovina Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista kertoo yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan masennusdiagnoosin saaneilla miehillä oli 30 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsi kuin miehillä, joilla ei ollut masennusta. Masennusdiagnoosin saaneilla naisilla puolestaan oli 15 prosenttia pienempi todennäköisyys saada lapsi kuin naisilla, joilla ei ollut masennusta.
Helsingin yliopiston mukaan tärkeä havainto oli, miehillä jopa lievä masennus oli yhteydessä pienempään lasten saamisen todennäköisyyteen. Naisilla yhteys löytyi vain vakavasta masennuksesta.
Oikea-aikaisen hoidon merkitys
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös miten koulutuserot vaikuttavat masennuksen ja lasten hankkimisen väliseen yhteyteen. Niidenkin väliltä löytyi yhteys. Korkeammin koulutetut masentuneet miehet ja naiset hankkivat vähemmän tai eivät ollenkaan lapsia, kun taas vähemmän koulutetuilla miehillä tai naisilla masennuksella ei havaittu olevan yhteyttä lastenhankintaan.
Helsingin yliopiston mukaan tulokset vahvistavat masennuksen varhaisen ehkäisyn ja oikea-aikaisen hoidon merkityksen. Masennuksen oikea-aikainen seulonta voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä mielenterveysalan ammattilaisia ja osaamista esimerkiksi neuvoloissa.
Miesten kohdalla olisi otettava huomioon masennuksen vakavuus, sillä jo lievemmällä masennuksella voi olla heille enemmän kielteisiä terveys- ja käyttäytymisvaikutuksia kuin naisille.
”Tutkimustuloksemme edelleen alleviivaavat helposti saatavilla olevien mielenterveyspalvelujen ja matalan kynnyksen interventioiden ja terapioiden tärkeyttä”, psykologian professori Marko Elovainio lääketieteellisestä tiedekunnasta toteaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Masennuksen keskeisimpiä oireita ovat Terveyskirjaston mukaan masentunut mieliala sekä vähentynyt mielenkiinnon tai mielihyvän kokeminen. Oireet vaivaavat masennukseen sairastunutta suurimman osan päivästä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan. Voit lukea masennuksesta, sen oireista ja hoitokeinoista enemmän esimerkiksi Terveyskirjastosta tai Mielenterveystalon sivuilta, mistä löydät myös muun muassa neuvoja avun saamiseen.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja