Vammaisella on täysi oikeus perustaa perhe siinä, missä muillakin. Silti vammaisten ihmisten vanhemmuus ja seksuaalisuus ovat monin tavoin tabuja yhteiskunnassamme. Vammaisen vanhemmuus herättää voimakkaita mielipiteitä muissa ihmisissä.
YK:n yleissopimuksessa kerrotaan, jokaisella avioliittoikäisellä vammaisella on oikeus perustaa perhe ja solmia avioliitto. Heillä on oikeus päättää vapaasti lastensa määrästä. Heidän kuuluu myös saada riittävästi tietoa äitiysneuvolapalveluista ja lisääntymisterveydestä.
Vammaisuus ja seksuaalisuus ovat monin tavoin edelleen tabuja ympäri maailmaa. Vammaiset ihmiset nähdään usein ei-seksuaalisina ihmisinä, eikä heidän uskota pystyvän vanhemmuuteen. Heitä ei myöskään pidetä toivottuina aviokumppaneina, ja heidän on vaikea perustaa perhe tai hankkia lapsia, kerrotaan Vammaiskumppanuus sivustolla.
Vammaisen naisen äitiyteen saatetaan suhtautua ennakkoluuloisesti. Hänen raskaus voi herättää paheksuntaa, eikä hänen uskota selviytyvän vanhemmuuden roolista. Sen takia vammaisten ihmisten on muita vaikeampaa saada seksuaalisuuteen liittyvää tietoa.
YTL Marjukka Rasa käsittelee väitöstutkimuksessaan fyysisesti vammaisten vanhempien arkea heidän itsensä kokemana. Tutkimustulosten mukaan vammaisten vanhemmuus oli toisaalta hyväksyttyä ja toisaalta kyseenalaista. Joidenkin ihmisten mielestä se oli jopa kiellettyä. Vanhemmat saivat osakseen ennakkoluuloja niin läheisiltään, kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Vammaisten vanhempien lapsia kiusattiin useimmiten koulussa vanhemman vamman vuoksi.
Vammainen vanhempana
Vanhemmaksi tulemiseen liittyy paljon odotuksia, toiveita ja pelkoja. Henkilö saattaa miettiä, että selviytyykö hän raskaudesta ja synnytyksestä. Onko hänellä riittävästi voimavaroja olla vanhempi? Hän saattaa miettiä myös pärjäämistään vanhempana kumppaninsa kanssa.
Oman vamman tai sairauden periytyminen voi mietityttää. Entä vaikuttaako se raskauteen tai raskaaksi tulemiseen? Vammaisen henkilön tulisi saada oman pohdintansa tueksi riittävästi tietoa esimerkiksi perhesuunnittelun kauttta.
Vammainen henkilö saattaa tarvita vanhemmuuteen enemmän tukea yhteiskunnalta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi: henkilökohtainen apu, liikkumisen tukeminen, kuntoutus sekä apu kommunikaatioon eli tulkkipalvelu. Lisäksi hyväksyvän tukiverkoston on oltava riittävän hyvä.
Aihe puhututtaa sosiaalisessa mediassa
Jos joku vammainen henkilö avautuu sosiaalisessa mediassa halustaan perustaa perhe, kommenttikentässä kuohutaan. Sitä ihmetellään ja kauhistellaan. Päätöstä voidaan pitää myös itsekkäänä: entä, jos lapsestakin syntyy vammainen? Kuka lasta hoitaisi? Entä, jos lasta kiusattaisiin koulussa vammaisen vanhemman takia?
Vammaisen henkilön päätös perustaa oma perhe, on kuitenkin hänen ja hänen kumppanin oma asia. Sen arvioiminen ei kuulu muille. Kyseiset henkilöt ovat itse kyllä yleensä hyvin perille haasteistaan, keskustelleet asiasta lääkärin kanssa ja pohtineet selviytymistään vanhempana.
Tunnetko jonkun vammaisen vanhemman? Miten hän mielestäsi pärjää vanhempana?
Lähteet: Lapin yliopisto, THL, Vammaiskumppanuus
Teksti: Anne-Mari Valta
Ei vielä kommentteja