Moni suomalainen on jossain vaiheessa elämäänsä kärsinyt unettomuudesta. Pitkään jatkuessaan unettomuus lisää riskiä sairastua masennukseen. Mitä unettomuuden ja masennuksen syy-seuraus-suhteista tällä hetkellä tiedetään?
Unettomuus on pitkään jatkuessaan vakava terveyttä heikentävä olotila. Jo muutaman yön liian vähäinen ja heikkolaatuinen uni heikentää merkittävästi suorituskykyä. Psykiatri Tiina Paunio on tutkinut pitkään unettomuuden ja depression keskinäistä vuorovaikutusta ja niiden syy-seuraus-suhteita. Hän kertoo Uniliiton verkkosivuilla, mitä uutta tietoa aiheesta on viime aikoina saatu tutkimuksissa.
Masennus ja krooninen unettomuus ovat kohtalaisen yleisiä suomalaisten keskuudessa. Jopa puolet työikäisestä väestöstä kärsii jossain vaiheessa elämäänsä tilapäisestä unettomuudesta. Unettomuutta saattaa ilmetä ilman masennusoireita ja vastaavasti ihminen voi olla masentunut ilman, että hän samanaikaisesti kärsii unettomuudesta. Toisinaan kuitenkin ihmistä kuormittaa samanaikaisesti sekä unettomuus että masennus. Tällainen tilanne voi olla hyvin raskas.
Ruuhkavuosien aikana moni vanhempi kokee hetkittäin väsymystä. Erityisesti vauva-arjessa uni saattaa jäädä vähäiseksi, kun yöllä täytyy nousta hoitamaan lasta. Jos vanhempi unettomuuden lisäksi kärsii myös masennusoireista, tilanne voi nopeasti muuttua hyvin haastavaksi.
Lievä masennus ja ahdistus on yleistä unettomuudesta kärsivillä ihmisillä
Professori Tiina Paunio johtaa Helsingin Yliopistossa Uni ja terveys-tutkimusyksikköä, joka on tutkinut masennuksen ja unettomuuden esiintymistä ja taustoja. Paunio toteaa unettomuuden olevan eräs masennuksen itsenäinen riskitekijä. Unettomuuteen sairastuneella potilaalla on hänen mukaansa 2-3-kertainen riski sairastua masennukseen.
Paunio kertoo Duodecim-lehdessä Tarja Porkka-Heiskasen kanssa kirjoittamassaan artikkelissa “Unen merkitys sairauksien synnyssä” (2008) suomalaisia kaksosia koskevasta tutkimuksesta, joka on osoittanut, että subjektiivisesti koettu unen heikko laatu on syy-yhteydessä ihmiselle myöhemmin puhkeavaan masennukseen.
Unettomuus saattaa myös esiintyä masennuksesta riippumatta sen rinnalla itsenäisenä sairautena. Unettomuus ja masennus liittyvät niin läheisesti toisiinsa, että on toisinaan vaikeaa vetää niiden väliin selkeää rajaa. Paunio toteaa, että tästä huolimatta olisi tärkeää erottaa, milloin unettomuusoireet ovat osa masennuksen oirekuvaa ja milloin taas unettomuus pitäisi määrittää itsenäiseksi liitännäissairaudeksi. Erityisesti hoitovaihtoehtoja pohtiessa tällä on merkitystä.
Ihminen saattaa unettomuuden alkuvaiheessa pärjätä arjessa, mutta unettomuuden pitkittyessä univajeen aiheuttamat oireet voimistuvat. Keskittymiskyky heikentyy ja arjessa suoriutumisesta tulee vaikeampaa. Ruuhkavuosien keskellä vanhempi saattaa uupua huomaamattaan.
Jos vanhempi havahtuu siihen, että nukahtaminen on haastavaa ja unta ei tunnu saavan riittävästi, kannattaa tilanteeseen puuttua varhaisessa vaiheessa sen sijaan, että antaa unettomuuden jatkua pidempään. Pitkään jatkuva unettomuus syö salakavalasti voimavaroja ja saattaa johtaa henkiseen kuormittumiseen. Pitkään jatkuneen kuormittavan tilanteen purkaminen on aina haastavampaa kuin ongelmiin puuttuminen silloin, kun tilanne ei vielä ole kestänyt kauaa.
Lähde ja lisätietoa: Uniliitto
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja