Työssäkäyvä vanhempi saattaa kokea huonoa omaatuntoa ajatellessaan laiminlyövänsä lastaan

woman sitting beside table using laptop
Kuva: Thought Catalog

Työn ja perheen yhteeensovittaminen ei aina ole helppoa. Jos vanhempi kokee huonoa omaatuntoa siitä, että hän käy töissä, hänen uransa saattaa jopa kärsiä. Työongelmien kasaantuminen saattaa aiheuttaa vanhemmalle lisää stressiä ja ahdistusta.

Ruuhkavuosien kiireessä moni vanhempi kokee haastavana työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Monille on tuttua lapsen iltarutiinien kiirehtiminen, jotta ehtisi vielä lapsen nukahdettua tehdä töitä koneella ennen kuin itsekin kaatuu väsyneenä sänkyyn, vain herätäkseen seuraavana päivänä toistamaan saman rutiinin. Kiireiselle vanhemmalle saattaa olla tuttua myös nolouden tunne, kun hän jälleen kerran on töiden takia myöhässä hakemassa lastaan päivähoidosta.

Ei ole ihme, että moni vanhempi potee kroonista huonoa omaatuntoa ajatellessaan, kuinka “huono vanhempi” hän on, kun asettaa työt lapsen edelle. Tosiasiassa vanhempi ei toki tee tietoista valintaa asettaa lapsi toissijaiseksi. Joskus vanhemman työpaikan säilyvyys saattaa konkreettisesti riippua siitä, että hän esimerkiksi jää töihin sammuttamaan pahimpia tulipaloja odottamattomien tilanteiden osuessa kohdalle. Vaikka vanhempi varmasti tiedostaa, että hänellä ei käytännössä usein ole vaihtoehtoa eikä hän tarkoituksella aseta lastaan kakkoseksi, se ei aina poista vanhemman pahaa mieltä.

Huono omatunto saattaa vaikuttaa vanhemman työtehoon

Tutkimusten mukaan vanhemman huono omatunto liian vähäisestä vietetystä ajasta lapsensa kanssa saattaa vaikuttaa negatiivisesti hänen työuraansa. Vanhemman suoriutuminen töissä saattaa olla tehottomampaa kuin aiemmin, mikä voi johtaa riittämättömyyden tunteen kasvamiseen ja lopulta äärimmäisessä tapauksessa jopa siihen, että vanhempi saattaa joutua lopettamaan työnsä.

Vanhempi saattaa pelätä, että lapsi kasvettuaan muistaa vain sen, kuinka paljon vanhempi oli töissä hänen ollessaan pieni. Covid-19-pandemia pahensi tilannetta entisestään, kun etätöiden keskellä raja työn ja vapaa-ajan välillä muuttui aiempaakin häilyvämmäksi. Jos työpaikka sijaitsee kodin ulkopuolella, vanhempi voi helpommin vaihtaa pois “työmoodista” sulkiessaan työpaikan oven takanaan ja siirtyä “vanhempimoodiin”. Kun työpaikka sijaitsee kotona, tämä transitio voi usein olla paljon vaikeampaa.

Työpaikan asennoituminen vaikuttaa paljon vanhemman jaksamiseen

Ihminen viettää työpaikalla suuren osan valveillaoloajastaan. Siksi on ymmärrettävää, että jaksamisen kannalta työpaikan ilmapiirillä on suuri merkitys. Jos vanhemmalla on tunne, että hän ei uskalla kertoa esimerkiksi lastenhoitoon liittyvistä huolenaiheistaan työpaikalla sen pelossa, että se saattaa vaikuttaa hänen työuraansa, tämä saattaa aiheuttaa stressin kasaantumista.

Jos työpaikalla sen sijaan tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja rohkaistaan avoimeen keskusteluun vaikeistakin asioista, tämä edistää työskentelevien vanhempien hyvinvointia ja parantaa heidän työsuoritustaan, mikä on viime kädessä myös työpaikan etu.

Lähde: BBC

Teksti: Sonja

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.