Erilaiset muistisairaudet ovat yleisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa on arviolta yli 190 000 muistisairasta ja muistisairauteen sairastuu arviolta noin 14 500 ihmistä vuosittain. Valtaosa muistisairaista on yli 80-vuotiaita, mutta työikäisistäkin (35-65-vuotiaista) yli 7 000 on todettu etenevä muistisairaus.
Helsingin yliopiston uusi tutkimus on paljastanut, että jo lapsuuden aikaisilla elinolosuhteilla on yhteys muistisairauden riskiin. Tutkimuksen mukaan sosioekonominen huono-osaisuus lapsuudessa on voi kohottaa riskiä.
Kohonnut muistisairauden riski havaittiin henkilöillä, jotka olivat lapsena asuneet ahtaasti tai asuneet perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja. Tutkimuksen mukaan myös asuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa lisäsi muistisairauden riskiä.
Erityisesti asumisen ahtauden yhteys muistisairauden riskiin liittyi osin lasten matalampaan sosioekonomiseen asemaan aikuisena. Tieto lapsuuden elinolosuhteista saatiin vuoden 1950 väestölaskenta-aineistosta.
”Yllättävää oli se, että yhteys yksinhuoltajaisäperheessä asumisen tai Itä- ja Pohjois-Suomessa asumisen ja muistisairauden välillä ei selittynyt aikuisuuden sosioekonomisella asemalla tai sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä”, väitöskirjatutkija Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.
Riskin kasautuminen alkaa jo lapsuudessa
Aiemmassa tutkimuksessaan Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että erityisesti tuloryhmien väliset erot dementiakuolleisuudessa liittyivät suurelta osin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasautumiseen alemmissa tuloryhmissä. Aiempien tulosten perusteella tutkijat odottivat, että aikuisuuden sosioekonomiset ja terveyteen liittyvät riskitekijät selittäisivät vahvemmin myös mahdolliset erot muistisairauden riskissä lapsuuden olosuhteiden mukaan.
”Muistisairausriskin kasautuminen vaikuttaa alkavan kuitenkin jo lapsuudessa”, Korhonen kertoo.
Helsingin yliopiston mukaan perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja, oli toinen vanhempi useimmiten kuollut. Lisäksi asumisen ahtaus liittyi todennäköisesti laajemmin huono-osaisuuteen.
”Tutkimustulosten perusteella näyttääkin siltä, että lapsiperheiden huono-osaisuudella voi olla hyvin kauaskantoisia terveysvaikutuksia”, Korhonen toteaa tiedotteessa.
International Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 95 381 henkilöä, jotka olivat alle 16-vuotiaita perheessä asuvia lapsia vuonna 1950. Tieto muistisairaudesta poimittiin Kelan, THL:n sekä Tilastokeskuksen rekistereistä otoshenkilöiden ollessa 50-83 -vuotiaita.
Monta riskitekijää
THL:n mukaan muistisairauksia voidaan todennäköisesti ehkäistä tai sairastumista viivästyttää vaikuttamalla elintapoihin liittyviin riskitekijöihin. Ainakin seuraavat tekijät ovat tärkeitä aivoterveyden edistämiseksi:
- monipuolinen aivojen käyttäminen kaikissa ikävaiheissa
- monipuolinen liikunta
- aivojen suojaaminen vammoilta
- terveellinen ja monipuolinen ravinto
- sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy ja hyvä hoito
Muistisairauksien riskiä lisäävät muun muassa
- korkea verenpaine
- korkea kolesteroli
- diabetes
- ylipaino
- tupakointi
Aivoja suojaavat puolestaan
- korkea koulutus
- liikunta
- terveellinen ravitsemus
- aktiivinen elämäntyyli
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja