YLE:n mukaan teknologian ja digitalisaation myötä on menossa koko maailmanlaajuinen ihmiskoe. On epäilys siitä, että nykyteknologia aiheuttaa stressiä ja masennusta, sekä vaikuttaa keskittymiskykyyn huonontavasti. Neurotieteilijä Manfred Spitzerin mukaan olemme menossa kohti digitaalista dementiaa.
Vielä ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, pitävätkö epäilykset paikkaansa, mutta tutkijoilla alkaa olla asiasta yhä parempi käsitys. Tiedon lisääntyessä kasvaa myös huoli lapsistamme, koska heidän aivot kehittyvät jatkuvan hälyn keskellä.
Koulunkin on muututtava, koska maailmakin muuttuu
Koulujen digitalisaatio on väistämätöntä, koska tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yksi kansalaistaidoista. Nykykoulussa tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa.
Tampereen kaupungin opetusjohtaja Ville Raatikaisen mukaan oppilaalla ei kuitenkaan tarvitse olla omaa älylaitetta. Koulussa on käytössä koulun laitteet ja kotitehtäviä varten, jotka edellyttävät älylaitetta, tulisi sellainen antaa koululta lainaksi.
Nimettömänä pysyttelevän opettajan mukaan kysymys täysin ilman digitalisaatiota opettamisesta koulussa on vaikea: ”Tuo kysymyksesi on hieman kinkkisempi. Siis, jos kokonaan kotiväki kieltäisi älylaitteiden käytön oppilaan opetuksessa, koska opetussuunnitelmassa on jo medialukutaitoa ja muuta. Ja opetusmateriaali heijastetaan tietokoneen kautta. Mikäli kotona ei ole nettiä käytössä, ja sitä kotihommiin tarttee, ei se ole ongelma.”
Päätös älylaitteden hankkimisesta on vanhempien
Vaikka digitalisaatio on tullut jäädäkseen, niin jokaisella vanhemmalla on oikeus päättää itse, hankkiiko lapselleen älylaitteen. Joillakin perheillä ei ole siihen varaa ja jotkut puolestaan eivät muuten vain halua hankkia lapselleen älylaitetta. Koulujen opetussuunnitelmaan on sen sijaan kirjattu muun muassa medianlukutaito ja siellä käytetään älylaitteita.
Päätöstä tehdessä kannattaa punnita rauhassa asian eri puolet. Esimerkiksi näyttelijä Pekka Strang kokeili olla puoli vuotta ilman puhelinta. Hän huomasi päätöksessä monia hyviä puolia, mutta totesi asioiden hoitamisen olevan vaikeampaa.
Lasten kohdalla kannattaa miettiä myös sitä, miten ilman älypuhelinta eläminen vaikuttaisi hänen kaverisuhteisiinsa ja porukkaan kuulumiseen. Isomman lapsen kanssa voi avoimesti keskustella asiasta. Myös tulevaisuutta kannattaa pohtia, koska maailma muuttuu koko ajan yhä digitaalisempaan suuntaan. Pärjääkö lapsi esimerkiksi tulevaisuudessa työelämässä, jos ei hallitse lainkaan digitaitoja?
Yksi vaihtoehto täydellisen digitalisaamattomuuden tilalle, on rajoittaa älypuhelimen käyttöä ja noudattaa suositeltuja ruutuaikoja. MLL kertoo artikkelissaan neuvoja älylaitteiden viisaaseen käyttämiseen lapsella ja muistuttaa, että syytä huoleen ei ole, jos lapsi syö, nukkuu ja leikkii normaalisti.
Oletko harkinnut sitä, että kasvattaisit lapsesi ilman digitalisaatiota? Mitä hyötyä ja haittaa siitä olisi lapsellesi?
Lähteet: Aamulehti, MLL, OAJ ja YLE
Teksti: Anne-Mari Valta
Ei vielä kommentteja