KELA:n tuet muuttuvat vuonna 2023 -Mitä muutoksia on luvassa?

–Yksinasuvan täysi kansaneläke nousee 703,45 eurosta 732.67 euroon. Kansaneläkkeen nousu on 29,22 euroa kuukaudessa.

–Takuueläkkeen täysimäärä nousee 885,63 eurosta 922,42 euroon. Korotus on 36,79 euroa.

–Eläkkeensaajan hoitotuki nousee 75,58 eurosta 78,72 euroon. Korotus on 3,14 euroa.

–Työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset nousevat.

–Työttömyysetuuden korotusosa 5.08 euroa/päivä suurenee 5.29 euroon/päivässä. Korotusosan nousu on 0.21euroa/päivä.

–Lapsikorotukseen tulee 4,2 prosentin indeksikorotus ja lisäksi ylimääräinen 20 prosentin korotus. Ylimääräinen korotus on voimassa vuoden loppuun.

–Työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatukimäärä nousevat 35,72 euroa/päivässä, 37,21 euroon/päivässä. Korotus on siis noin 30 euroa neljän viikon maksujaksolla.

-Yli 55-vuotiaat, jotka ovat irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä voivat hakea uutta muutosturvarahaa. Sen tarkoituksena on helpottaa uudelleen työllistymistä. Sen edellytyksenä on, että hakijalla tulisi olla vähintään viiden vuoden työhistoria irtisanovan työnantajan alaisuudessa. Mikäli työntekijä ei kuulu työttömyyskassaan, saa hän hakea muutosturvarahaa KELA:sta.

–Asumistuessa (niin yleisessä asumistuessa, kuin eläkkeensaajan asumistuessa) otetaan jatkossa huomioon aiempaa suuremmat lämmityskustannukset eli niin sanotut lämmitysnormit. Myös omakotitalossa tulee korotus huomioon otettaviin hoitomenonormeihin. Sillä halutaan helpottaa taloudellisia vaikeuksia, joita sähkön korkea hinta aiheuttaa.

-Vuonna 2023 pienituloiset voivat saada väliaikaista sähkötukea. Se koskee henkilöitä, jotka eivät voi täysimääräisesti hyödyntää verotukseen suunniteltua sähkövähennystä. Sähkötukea voi saada sähkön kustannuksiin, jotka syntyvät 1.1-30.4.2023 välisenä aikana. Siinä on 400 euron kuukausiomavastuu. Silti verotuksessa myönnettävä sähkövähennys on kuitenkin ensisijainen tukimuoto suurentuneisiin sähköenergiakustannuksiin. Molempia tukimuotoja ei voi saada yhtä aikaa.

Yleisen asumistuen saajilla erillisten lämmityskustannusten ja omakotilalon hoitonormeja korotetaan 57 prosentilla, verrattuna vuoden 2022 tasoon. Eläkkeensaajien asumistuessa puolestaan lämmityskustannuksia hyväksytään aiempaa enemmän eli 1,32-1,60 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden, nousee 2,07-2,35 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden. Nousu on maksimissaan 0,75 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden.

-Opiskelijoiden opintorahaa korotetaan. Se astuu voimaan 1. elokuuta. Korotus on 4,2 prosenttia kansaneläkeindeksin mukaan. Itsenäisesti asuvan ja 18 vuotta täyttäneen opintoraha 268,32 euroa, nousee 279,38 euroon. Korotus on 11,06 euroa.

–Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukea korotetaan 0,25 euroa. Korkeakouluopiskelijalla jää maksettavaksi ateriatuen vähentämisen jälkeen perushintaisesta opiskelija-ateriasta enitään 2,95 euroa.

–Opintotuen vuositulorajoihin tulee 20 prosentin tasokorotus eli vuonna 2023 tulorajat ovat noin 20 prosenttia suuremmat, kuin vuonna 2022.

–Opintorahan huoltajakorotus nousee 10 eurolla, mikäli opiskelijalla on ala-ikäisiä huollettavia lapsia. Siihen tulee myös indeksikorotus 1.elokuuta alkaen.

Sen sijaan opiskelijoiden terveydenhoitomaksu suurenee eurolla. Eli vuonna 2023 opiskelijoiden terveydenhoitomaksu on 36,80 euroa.

–Alle 18-vuotiaan perustoimeentulotuen perusosaa korotetaan 10 prosentilla. Muutoin perustoimeentulotuen määrä pysyy ennallaan.