Aivoverenkiertohäiriö saattaa osua kohdalle täysin odottamatta ilman ennakkovaroitusta. Jos näin käy, elämä saattaa muuttua hetkessä. Kuinka aivoverenkiertohäiriöstä olisi parasta kertoa lapselle?
Aivoinfarkti (aivoverisuonitukos) tai aivoverenvuoto voi osua kenen tahansa kohdalle. Vaikka kuinka olisi suunnitellut oman elämänsä askeleet tietynlaisiksi, suunnitelmat menevät usein täysin uusiksi aivoinfarktin iskiessä. Levosta ja stressittömästä elämästä tulee kertaheitolla prioriteetti ja välttämättömyys uusien kohtausten todennäköisyyden minimoimiseksi.
Aivoinfarktia saattaa toisinaan edeltään ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, jota kutsutaan TIA:ksi (Transient Ischemic Attack). TIA voi oireilla monilla eri tavoilla, riippuen siitä, millä aivoalueilla verenkiertohäiriö ilmenee. Jos häiriö ilmenee esimerkksi tuntoaistimuksia prosessoivilla alueilla, kohtaus voi ilmetä epätavallisina tuntohäiriöinä. Jos TIA osuu aivoalueille, jotka säätelevät motorisia toimintoja, saattaa jokin tietty osa kehosta halvaantua. Esimerkiksi toinen suupieli saattaa alkaa roikkua tai toisen puolen käsivarsi tai jalka saattaa mennä liikuntakyvyttömäksi. Jonkun kehon osan halvaantuminen on hyvin yleinen TIA:n oire.
Sanassa “aivoverenkiertohäiriö” on pelottava kaiku, siihen liitetään usein mielikuvia pysyvästä halvaantumisesta tai ääritapauksessa kuolemasta. Toki tällainenkin seuraus on mahdollinen, mutta usein aivoverenkiertohäiriöstä voi onneksi myös kuntoutua, jos ei aina välttämättä täysin ennalleen, niin ainakin sellaiseen kuntoon, että kykenee itsenäiseen elämään.
Vanhemman aivoinfarkti voi olla lapselle pelottava kokemus
Jos vanhemmalle tulee aivoinfarkti yllättäen, tilanne saattaa olla lapsille hyvin pelottava, varsinkin jos lapsi on paikalla näkemässä tilanteen. Lapselle voi tulla voimakas huoli esimerkiksi siitä, voiko vanhempi kuolla. Lapselle kannattaa aina pyrkiä olemaan mahdollisimman rehellinen kertoessaan hänelle vanhemman terveyttä koskevista asioista, toki aina huomioonottaen lapsen kehitystason. Hyvin pienille lapsille ei välttämättä kannata kertoa asioita, jotka heitä huolestuttavat, mutta joita he eivät kuitenkaan vielä pysty täysin ymmärtämään tai käsittelemään.
Avoimuus on kuitenkin tärkeää, sillä lapsi vaistoaa helposti, jos hänelle ei olla rehellisiä jossain asiassa. Tunne siitä, että jotain peitellään, voi olla lapselle jopa ahdistavampi kuin tieto todellisesta tilanteesta. Vaikka tieto vanhemman sairaudesta olisikin lapselle järkytys, jos hänellä samaan aikaan on tunne siitä, että aikuiset suhtautuvat asiaan rauhallisesti, että perhe pitää yhtä tuli mitä tuli ja että kaikesta pystytään puhumaan avoimesti, tämä auttaa häntä paljon enemmän kuin tunne siitä, että vanhemmat eivät suoraan kerro, mikä tilanne on. Tällöin lapsen pelko esimerkiksi vanhemman kuolemasta saattaa vain voimistua.
Aivoliiton sivuilta voi lukea lisää siitä, kuinka lapselle kannattaa kertoa vanhemman aivoverenkiertohäiriöstä. Sivulla on myös hyviä vinkkejä ja neuvoja liittyen käytännön tilanteisiin, jotka saattavat tulla eteen lapsen kanssa, kun vanhempi esimerkiksi joutuu sairaalaan aivoverenkiertohäiriön takia ja kun hän myöhemmin palaa kotiin sairaalasta.
Lähde ja lisätietoa: Aivoliitto
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja