Lasten tehohoito kriittisessä tilanteessa – työryhmä esittää riskisynnyttäjien siirtoja helpotuskeinoksi

Kuva: Solen Feyissa

Lasten tehohoito on ollut kriittisessä tilanteessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa jo kuukausia. Tilanteen vuoksi kymmeniä lapsipotilaita on ollut sydänleikkausjonossa yli lakisääteisen hoitotakuun.

Lasten tehohoidon tilaa selvittänyt kansallinen työryhmä esittää, että vastasyntyneiden kirurgisten potilaiden tehohoitokapasiteettia lisätään HUSissa. Työryhmän mukaan tämä mahdollistetaan siirtämällä jatkossa riskisynnyttäjiä pääkaupunkiseudulta muihin yliopistosairaaloihin synnyttämään.

”Kansallinen huoltovarmuus ja Uusi lastensairaala hyötyisivät molemmat tukisairaaloista, jotka ottaisivat valikoidun osan nyt vastuullamme olevista tehtävistä. Samalla lisättäisiin keskinäistä koulutusyhteistyötä yliopistosairaaloidemme välillä”, tehohoitoryhmän puheenjohtaja, HUSin lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen sanoo tiedotteessa.

Suomessa on lasten tehohoitopaikkoja yhteensä 150, mutta tällä hetkellä lapsia voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla. HUSin mukaan merkittävä osa tehohoitopaikoista on suljettuina hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi.

Tehohoidon riittämättömyys on johtanut sydänkirurgian leikkausten jonoutumiseen. HUSin mukaan leikkausjonossa Uuteen lastensairaalaan on 110 sydänlasta, joista 50 leikkauspotilasta on jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta.

Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki lokakuussa asiasta omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle sekä informoi osaltaan sosiaali- ja terveysministeriötä. Tehohoidon tilaa selvittänyt työryhmä käynnistyi myös lokakuussa.

Siirtoja muualle

HUSin Uudessa lastensairaalassa hoidetaan kaikkein vaativinta tehohoitoa tarvitsevat lapset Suomessa; sairaalaan on keskitetty lainsäädännöllisesti lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot kaikkialta Suomesta. Keskittäminen on yhteispohjoismainen linja, jolla on voitu taata erinomaiset hoitotulokset harvinaisten sairauksien ja vikojen hoidossa.

Työryhmän mukaan HUSin vastasyntyneiden teho-osasto kykenee hoitamaan leikkauksen jälkeistä tehohoitoa nykyistä enemmän. Tälle edellytyksenä on kuitenkin riskisynnyttäjien siirto muualle Suomeen.

Työryhmän mukaan pääkaupunkiseudun riskisynnyttäjiä olisi mahdollista siirtää Turun (TYKS) ja Tampereen (TAYS) yliopistosairaaloihin sen jälkeen, kun vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettia on kyseisissä sairaaloissa lisätty. Molempiin sairaaloihin on suunnitteilla kahden lisäpaikan perustaminen vastasyntyneiden teho-osastolle.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueelta synnyttäjät ohjataan Kuopioon (KYS), jos heillä ei ole erityistä hoidontarvetta HUSissa.

Vuosien rahoitus

Tilanteen helpottamiseksi tarvitaan myös rahaa: HUSin mukaan tehohoidon yksiköihin tarvitaan rahoitusta vähintään kolmeksi vuodeksi. Välitön rahoitustarve kohdennetaan hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin.

Uusien tehopaikkojen perustaminen muualle maahan huoltovarmuuden perusteella vaatii kustannusten kattamista lisärahoituksella. Lasten tehohoitajien koulutuspolku on HUSin mukaan pysyvä lisäkustannus.

”Nyt tehty selvitys tarjoaa kestävän tien tehohoidon palauttamiseen koko Suomeen. Yhteiskunnan vastuu asiassa on iso. Tilanne kysyy päättäjiltä yhteisvastuuta ja päättäväisyyttä”, HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä kommentoi.

”Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin 5 miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen”, hän lisää.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.