Tutkijat ovat selvittäneet, miten äidin ja vauvan suoliston mikrobiomit muuttuvat raskauden ja ensimmäisen elinvuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä äidin ja vauvan välisestä monimutkaisesta fysiologisesta yhteydestä varhaislapsuuden aikana.
Äidin suoliston bakteerit luovuttavat vauvan suolistobakteereille lukuisia kehitykselle olennaisia geenejä, jotka osallistuvat vauvan immuunijärjestelmän ja kognitiivisen järjestelmän kehittymiseen. Helsingin yliopiston mukaan tutkimustulos on ensimmäinen, jossa vahvistetaan geenien siirtyminen äidin ja vauvan suolistobakteerien välillä.
Lapsen syntymän aikana ja sen jälkeen äidin suolistosta peräisin olevat bakteerit asettuvat vauvan elimistöön ja saavat aikaan ainutlaatuisen, hyödyllisen bakteeriston. Tämä bakteeristo auttaa pilkkomaan ravintoaineita, hyödyntämään vitamiineja ja opettaa vauvan orastavaa immuunijärjestelmää tunnistamaan vieraita mikrobeja.
Cell-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa löydettiin imeväisten suolistobakteerien genomeista satoja geenejä, jotka olivat peräisin äidin bakteereista. Nämä geenit osallistuvat lapsen immuunijärjestelmän ja kognitiivisen järjestelmän kehittymiseen ja auttavat vauvaa käsittelemään muuttuvaa ruokavaliota sen kasvaessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että bakteerien geenien siirtyminen äidistä vauvaan ei ole kertaluonteinen tapahtuma synnytyksen yhteydessä, vaan jatkuva prosessi, joka on käynnissä koko vauvan ensimmäisen elinvuoden ajan.
”Tämä voi olla vielä yksi äidin ja lapsen välisen pitkän siteen etu, sillä se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia näille hyödyllisille geenin siirtymisille”, tutkija Tommi Vatanen Helsingin yliopistosta kertoo tiedotteessa.
Geenejä myös toiselta vanhemmalta ja sisaruksilta
Helsingin yliopiston mukaan tutkijaryhmän tunnistaman mikrobiston yhteisten geenien joukossa on monia geenejä, jotka koodaavat vauvan ruokavalioon liittyviä proteiineja. Niitä ovat esimerkiksi entsyymit, jotka hajottavat rintamaidon monimutkaisia sokereita.
”Geenien siirtyminen mahdollistaa suolistobakteereille tärkeitä mekanismeja esimerkiksi ravintoaineiden hyödyntämisessä, mistä on hyötyä vauvalle”, Vatanen sanoo.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että vauvan mikrobit saavat geenejä myös muilta ihmisiltä, jotka ovat läsnä vauvan jokapäiväisessä elämässä. Tällaisia ihmisiä ovat esimerkiksi vauvan sisarukset ja toinen vanhempi.
Helsingin yliopiston mukaan geenin siirtymisiä voi tapahtua vielä enemmän kuin mitä toistaiseksi on pystytty todentamaan. Aiheesta tarvitaankin vielä jatkotutkimusta sen selvittämiseksi, missä ja milloin geenin siirtymisiä voi tapahtua.
Mahdollisuus sairausriskien pienentämiseen?
Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat selvittivät myös varhaisruokinnan vaikutusta imeväisten mikrobiomiin. Tällä voi olla mahdollisesti terveysvaikutuksia tulevaisuudessa.
”Jatkotutkimuksen myötä tulevaisuudessa voisi olla mahdollista pienentää sairauksien riskiä muuttamalla suoliston bakteeristoa tai täydentämällä sitä tarkoituksenmukaisilla mikrobiston aineenvaihduntatuotteilla”, Vatanen mainitsee.
Helsingin yliopiston lisäksi tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Massachusetts Institute of Technologysta ja Harvardin yliopiston Broad-instituutista.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja