Anna nuorelle mahdollisuus itsenäistyä ja irtaantua vanhemmistaan

Anna nuorelle mahdollisuus itsenäistyä ja irtaantua vanhemmistaan

Yksi nuoruuden tärkeimmistä kehitystehtävistä on nuoren irtaantuminen vanhemmistaan. Tukeakseen nuortaan, vanhemman tulisi katkaista napanuora omalta puoleltaan nuoren täytettyä 18 vuotta. Vanhemman tulee olla saatavilla, mutta taka-alalla.

Nuoren on annettava tehdä omat päätökset ja valinnat sekä saada rauha olla omissa oloissaan ja tehdä asioita, mistä tykkää. Jos se tarkoittaa sitä, että nuori haluaa lähteä kiertämään maailmaa 18-vuotiaana tai valita toisenlaisen uran, kuin sinä olisit halunnut, niin salli se hänelle.

Anna nuorelle mahdollisuus harjoitella itsenäistymistä

Kun nuori on päättänyt peruskoulun, alkaa itsenäisyyden harjoittelu toden teolla kohti aikuisuutta. Silti rajojakin täytyy vielä asettaa 18 ikävuoteen asti. Kuitenkin, jotta siitä ei tulisi nuorelle yhtäkkinen hyppy tuntemattomaan, on hänen saatava harjoitella itsenäistymistä ja omien päätöksien tekemistä jo aikaisemmin.

Sopivan välimatkan löytäminen vanhemman ja aikuisuutta kohti kasvavan nuoren välillä on haastava tehtävä, joka ei yleensä suju ilman kipua. Nuori kaipaa edelleen vanhempiensa läsnäoloa, koska ilman sitä nuori joutuisi ajelehtimaan elämässään. Jos vanhemmat eivät ole fyysisesti tai henkisesti saatavilla, on heistä mahdotonta irrottautua. 

Joidenkin vanhempien on vaikeaa päästää irti

Pari- ja seksuaaliterapeutti Teija-Liisa Ranta on pistänyt merkille, että liian usein vanhemmat eivät anna lasten irrottautua. Tällöin itsenäisen aikuisen elämä ei pääse alkamaan kunnolla. “Vanhemmat voivat syyllistää lapsia ja puuttua aikuisten lasten elämään. Vanhemmat voivat olla itse lapsenomaisia. Lasten on vaikea vastustaa sellaista,” Ranta sanoo.

“Kasvatammeko lapsistamme elämästään vastuun ottavia aikuisia, joilla on riittävät tiedot ja taidot pärjätäkseen elämässään itsenäisesti, vai sidommeko lapsemme itseemme?” Ranta kysyy.

Joskus aikuinen lapsi saattaa havahtua tilanteeseen itsekin ja, siksi alkaa muuttaa suhdettaan vanhempiinsa. Koska jos on aikuinen, mutta tekee silti päätökset sen perusteella, mitä mieltä vanhemmat asioista ovat, vanhemmista irrottautuminen on vielä kesken.

Irrottautumisen tulisi alkaa murrosiässä ja edetä siitä pienin askelin, kahden tasavertaisen aikuisen suhteeksi. Mikäli nuori elää parisuhteessa, etenee vanhemmista itsenäistyminen sitä mukaa, kuin suhde omaan kumppaniin kehittyy ja paranee. Mutta vanhemmista tulisi irrottautua, vaikka olisi sinkkukin.

Itsenäistymisen voi aloittaa, vaikka vähentämällä tietoisesti yhteydenpitoa vanhempiinsa. Voi myös kokeilla tehdä jonkun pienen päätöksen, välittämättä vanhempien mielipiteestä. Näin irrottautuminen etenee pikku hiljaa. Itsenäistymiseen ei tarvita välttämättä suurta irtiottoa, kuten muuttoa ulkomaille, ellei nuori sitten itse halua sitä muista syistä.

Itsenäistymisprosessin aikana kummankaan osapuolen eli niin vanhempien, kuin nuoren ei kannata yrittää arvailla ja lukea ajatuksia, vaan puhua asioista avoimesti ja säilyttää keskusteluyhteys. Muutoin lapsi voi luulla, että hänen on pakko pitää yhteyttä päivittäin ja vanhempi puolestaan ihmetellä sitä, eikö nuori pärjää vieläkään omillaan.

Lähteet: MLL, Terve

Teksti: Anne-Mari Valta

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *