Enemmistö haluaa ainakin kaksi lasta, mutta syntyvyys on silti laskussa – yhteiskunnalliset huolet vaikuttavat lastensaantiajatuksiin

Enemmistö haluaa ainakin kaksi lasta, mutta syntyvyys on silti laskussa – yhteiskunnalliset huolet vaikuttavat lastensaantiajatuksiin
Kuva: Unsplash/Nathan Dumlao

Väestöliitto on julkaissut tuoreen Perhebarometri-tutkimuksen tulokset. Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla? -nimisessä tutkimuksessa käytiin läpi, millaisia lastenhankinta- tai hankkimattomuussuunnitelmia suomalaisilla aikuisilla on.

Suomalaiset 20-45-vuotiaat kokevat ihanteelliseksi lapsiluvuksi noin kaksi lasta. Tästä huolimatta lapsia syntyy merkittävästi tätä vähemmän. Ruuhkavuosien toimitus kertoi vuoden 2022 lopulla, että syntyvyys kääntyi parin vuoden tauon jälkeen jälleen laskuun.

Väestöliiton Perhebarometrin mukaan suomalaisten aiottu lapsilukukin on ihannetta pienempi. 25-34-vuotiaat suomalaiset pitävät ihanteenaan noin kahta lasta, mutta aikovat hankkia vain noin 1,8 lasta.

Toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välinen ero on iso: 0,66 lasta 35-45-vuotiaiden ikäryhmässä ja 0,59 lasta vielä 46-54-vuotiaillakin. Erityisen suuri ero oli heillä, jotka eivät elä parisuhteessa: heillä on peräti 1,28 lasta vähemmän kuin olisi ollut heidän ihanteensa.

Kun 35-45-vuotiaita tarkasteltiin eri väestöryhmissä, ei missään ryhmässä ollut niin montaa lasta kuin he itse olisivat keskimäärin itselleen toivoneet. Perhebarometrin mukaan jos kaikki “puuttuvat” lapset saataisiin, olisi suomalaisten keskilapsiluku noin kaksi lasta, kun se nyt näyttää jäävän reilusti sen alle.

Kaksi merkittävää tekijää esteenä

Perhebarometrissa selvisi, että lasta toivovien tyypillisimpiä syitä lykätä lastensaantia tai jättää lapsi hankkimatta ovat sopivan kumppanin puute ja heikko taloudellinen tilanne.

“Taloudellisen tilanteen, parisuhteen, seksuaalisen suuntautumisen tai minkään muunkaan ei soisi olevan este, jos lapsen haluaa. Onko kaikilla sama mahdollisuus edes unelmoida lapsesta”, Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta pohtii tiedotteessa.

Tutkimustulosten mukaan muita enemmän lapsia toivovat korkeimmin koulutetut, maaseudulla asuvat, parisuhteessa elävät, uskonnolliset ja ruotsinkieliset. Keskimääräistä vähemmän lapsia ihanteenaan pitävät puolestaan korkeintaan perusasteen koulutuksen suorittaneet, kaupunkien ydinalueilla asuvat, ne, jotka eivät ole parisuhteessa ja ne, jotka eivät koe olevansa lainkaan uskonnollisia.

Tutkimuksen mukaan vapaaehtoisesti lapsettomat pitävät muita asioita elämässä tärkeämpinä eivätkä koe, että lapsen saaminen toisi heidän elämäänsä merkittäviä hyviä puolia.

Kriisit heijastuvat lastensaantiajatuksiin

Perhebarometrissa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa Suomessa laajasti ilmastonmuutoksen ja yhteiskunnallisten kriisien vaikutusta lastensaantitoiveisiin. Tulosten mukaan mitä huolestuneempi vastaaja oli ilmastonmuutoksesta, sitä pienempi oli hänen itselleen ihanteellisena pitämänsä lapsiluku.

“Talouskriisien vaikutus näkyi myös, mutta vain aikeissa: mitä huolestuneempi vastaaja oli taloudellisista kriiseistä, sitä vähemmän hän aikoi saada lapsia. Lapsilukuihanteisiin talouskriisit eivät olleet yhteydessä”, Perhebarometrin ensimmäinen kirjoittaja Tiia Sorsa kertoo tiedotteessa.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäysota Ukrainassa puolestaan eivät vaikuttaneet valtaosan lastensaantiajatuksiin, mutta niiden vaikutukset näkyivät etenkin nuorilla. Perhebarometrin mukaan noin 15 prosentilla alle 30-vuotiaista miehistä pandemia oli kasvattanut lapsitoivetta, kun taas sota oli vähentänyt joka viidennen alle 25-vuotiaan naisen toivetta saada lapsi.

Voit tutustua Perhebarometrin tuloksiin kokonaisuudessaan Väestöliiton sivuilla.

Teksti: Miia

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *