THL: Älä mökötä lapselle-Se on henkistä väkivaltaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan henkistä väkivaltaa ei tunnisteta. Lisäksi osa vanhemmista suhtautuu siihen liian kevyesti.
Suurin osa vanhemmista tietää kyllä, että lasten fyysinen kuritus on Suomessa kiellettyä. Harvempi sen sijaan ymmärtää, mitä kaikkea henkinen väkivalta tarkoittaa. Monia henkisen väkivallan tekoja, pidetään viattomina lasten kasvatuskeinoina. THL muistuttaakin, että esimerkiksi vanhemman lapselle pitämä mykkäkoulu on henkistä väkivaltaa.
THL:n kyselyn mukaan 4.-5. luokkalaisista joka viides oli kokenut vanhemmiltaan tai muulta aikuiselta henkistä väkivaltaa. Myös jotkut vanhemmat lapset aina lukioikään asti kertovat kokeneen samaa kyselyn mukaan. THL:n erikoistutkija Riikka Ikosen mielestä kyselyn tulokset kertovat siitä, että lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa on korjattavaa. Vanhemmat tarvitsisivat rakentavia tapoja ja hyviä esimerkkejä siitä, miten ratkaista konfliktitilanteita.
“Lapset ja nuoret vasta opettelevat vuorovaikutusta. Etenkin konfliktitilanteissa on aikuisen tehtävä hillitä itsensä ja antaa samalla hyvää esimerkkiä siitä, miten tilanteissa toimitaan,” kertoo Riikka Ikonen.
Kouluterveyskyselyssä kysyttiin lapsilta ja nuorilta heidän kokemastaan mahdollisesta henkisestä väkivallasta seitsemän eri väittämän kautta. Niissä muun muassa oli tällaisia väittämiä kuten: “Kieltäytynyt puhumasta sinulle pitkän aikaa”, “Loukannut sanallisesti, esimerkiksi haukkunut sinua” sekä “Nöyryyttänyt tai nolannut sinua.”
Ikosen mukaan kyselyssä ei kysytty suoraan lapsen kokemasta henkisestä väkivallasta, vaan siitä kysyttiin erilaisten teon kuvausten avulla. Mikäli vanhempi kieltäytyy vuorovaikutuksesta, se on jo lyhyellä aikavälillä on haavoittavaa lapselle. Nuori puolestaan kestää tilannetta paremmin ja pidempään.
Henkistä väkivaltaa kokivat eniten yläkoululaiset ja lukiolaiset. Se miksi tilanne on tällainen selittyy ainakin osittain murrosiän kuohuilla. Konflikteja tulee perheessä enemmän yläkouluikäisten kuin alakouluikäisten kanssa.
“Jos vanhemmilla ei ole voimavaroja vastata teinin kuohuihin, se voi mennä haukkumisen, nolaamisen tai muun henkisen väkivallan puolelle,” Ikonen sanoo.
Henkisellä väkivallalla on Ikosen mukaan haitallinen vaikutus lapsen tunne-elämän ja kehitykselle ja psyykkeelle. Jopa ammattilaisten on vaikeaa tunnistaa henkistä väkivaltaa. Tutkimusten mukaan henkinen väkivalta on kuitenkin todennäköisesti yleisin lapsiin kohdistuvan väkivallan muodoista.
THL:n Barnahus-hankeen johtava asiantuntija ja oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalon mukaan sen sijaan kasvatukselliset epäjohdonmukaiset keinot eivät välttämättä ole henkistä väkivaltaa. Samoin on tilanteiden laita, missä lapsen pystyvyyden tunnetta ei tueta. Se on kyllä haitallista, mutta ei henkistä väkivaltaa. Eli joskus henkisen väkivallan erottaminen muusta lapselle haitallisesta toiminnasta on haasteellista.
Oletko tietämättäsi tehnyt lapselle henkistä väkivaltaa? Onko lapselle mököttäminen mielestäsi henkistä väkivaltaa?
Lähteet: YLE
Teksti: Anne-Mari Valta
