Suomessa yhteiskunta suosii enemmän poikia, kun taas koulutusjärjestelmä tyttöjä. Ongelma on syvälle juurtunut ja tarvitsisi muutosta.
Psykologian professori Liisa-Kelttikangas-Järvisen mukaan suomalaisessa koulujärjestelemässä on syvälle juurtunut ongelma. Sen takia poikien koulumenestys on tyttöjä huonompi. Päättötodistuksen keskiarvossa tyttöjen ja poikien ero on puoli numeroa.
Jo vuosia jatkunut trendi vaikuttaa myös koulutus, – ja ammattivalintoihin: pojat valitsevat useammin ammattikoulun ja tytöt puolestaan lukion. Laaja tutkimus osoittaa, että menestykseen vaikuttavat muun muassa vanhempien koulutustausta ja koulujen asenteet poikia kohtaan.
Pojilta odotetaan koulussa huonompia numeroita kuin tytöiltä, sekä huonoa käytöstä. Koulussa ei ole tarpeeksi sellaisille oppilaille opetusta, jotka oppivat käsillä tekemällä. Monet pojat oppivat parhaiten juurikin sillä tavalla, kun saavat konkreettisesti tehdä asioita.
Poikien on myös vaikeampi keskittyä luentotyyliseen opetukseen. Opetuksen tulisi olla osallistavampaa. Lisäksi opettajat keskittyvät joskus liikaa poikien huonoon käytökseen ja ongelmiin, heidän vahvuuksiensa sijaan.
”Havaitsimme omassa tutkimuksessamme, että kun tytön tyyli toimia, siis hänen synnynnäinen temperamenttinsa, on sellainen, mitä meidän yhteiskuntamme arvostaa, eli ekstrovertti, ulospäin suuntautunut, avoin, hän saa siitä reippaasti bonuksia, enemmän kuin poika. Vastaavasti jos poika on varautunut, ujo, ehkä hieman huonotuulinen, sisäänpäin kääntynyt, häntä rangaistaan siitä huomattavasti enemmän kuin tyttöjä. Tämä on mystinen arvoitus. Minkä takia kouluun on rakennettu tämmöinen?”, Kelttikangas-Järvinen pohtii.
Peruskoulun päättötodistusten arvosanoissa tyttöjen keski-arvot ovat vähintään kahdeksan. Tulokset ovat nähtävillä kaikkialla suomessa. Poikien keski-arvo puolestaan ei ylitä kahdeksaa missään päin suomea. Tytöt kirjoittavat vuosittain yli kaksinkertaisen määrän laudatureita verrattuna poikiin. Pisa-tutkimuksissa vuonna 2018 tytöt saivat 53 pistettä enemmän kuin pojat.
Yhteiskunta suosii enemmän poikia
Yhtenä keskeisenä tasa-arvon mittarina pidetään sitä, että miehet ja naiset olisivat tasa-arvoisesti edustettuina työelämässä ja yhteiskunnassa. Miehet ovat kuitenkin naisia useammin johto-, ja työnjohto tehtävissä.
Naisten pientä osuutta johtajistosta selitetään esimerkiksi sukupuolirooleilla, naisten hoivavastuulla ja koulutuksen ja ammattien segregaatioilla.
Miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat kaventuneet suhteellisen hitaasti. Miesten tulot ovat keskimäärin 16 prosenttia suuremmat kuin naisten tulot. Naiset saavuttivat vuonna 2020 työmarkkinoilla keskimäärin 84 prosenttia siitä, mitä miehet tienasivat.
Palkkaerojen arvellaan johtuvan siitä, että naisvaltaisilla aloilla palkka on pienempi kuin miesvaltaisilla aloilla. Koulutuksella ei voida selittää palkkaeroja: naiset ovat koulutetumpia kuin miehet, mutta miesten keskiansiot ovat silti naisten ansioita suuremmat.
Oletko havainnut tämän ilmiön? Mitä ajatuksia se herättää?
Lähteet: Kauppalehti, MTV ja THL
Teksti: Anne-Mari Valta
