Kaikkien lasten kanssa tulisi nähdä heissä kaikki se hyvä, mitä heissä on, ja keskittyä heidän vahvuuksiinsa. Mutta erityisen tärkeää se on silloin, kun kyseessä on nepsy-lapsi tai nuori.
Liiallinen negatiivinen palaute tai lapsen heikkouksien korostaminen, saa lapsessa aikaan lannistumista ja huonoa itsetuntoa. Lapsi, joka uskoo itseensä positiivisen palautteen ansiosta, saa paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Lapsi, jonka usko omiin kykyihin on heikko, lannistuu, eikä jaksa keskittyä oppimiseen.
Luonnostaan meidän mieli kiinnittää enemmän huomiota negatiivisiin asioihin kuten uhkakuviin ja riskeihin. Se on ollut meillä aikoinaan tärkeää biologisen selviytymisemme kannalta. Nykyään sen sijaan aivojemme hälytysjärjestelmä on täysin ylivirittynyt suhteessa ympäröiviin uhkiin.
Onneksi voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, mihin keskitymme. Voit päättää kiinnittää huomiosi hyvään huonon sijasta. Hyvien asioiden näkeminen palkitsee. Mitä enemmän kiinnitämme huomiota hyvään, sitä enemmän näemme sitä ympärillämme.
Mieti millaisin silmin katsot lasta. Katsotko häntä niin sanottujen ”riskilasien” vai ”vahvuuslasien” kautta? Vaikka katsoisit lasta vahvuuslasien kautta, se ei tarkoita sitä, etteikö lapsella olisi taitoja, joita tulisi kehittää. On kuitenkin paljon helpompaa kehittyä hyvän kautta. Lapsi näkee voivansa kehittyä ja vaikuttaa toimintaansa, kun hän uskoo omaavansa siihen riittävät taidot ja vahvuudet.
Innostuminen on positiivinen asia, mutta sen määrää voi joutua tarvittaessa säätelemään. Samoin uteliaisuus on hyvä vahvuus, mutta lasta tulee opettaa, missä käyttää sitä.
Lapsen on tärkeää omaksua asenne kasvuun. Eli ajattelutavan siitä, että onnistuminen on mahdollista ja epäonnistumisista ei kannata lannistua, vaan oppia niistä. Esimerkiksi lapsen on helpompi kasvattaa rohkeuttaan, kun aikuiset eivät ole korostaneet puheissaan hänen arkuuttaan. Samoin lapsen on helpompi säädellä innostustaan, jos hän ymmärtää sen olevan vahvuus, eikä heikkous.
Kuinka tunnistaa lapsen vahvuudet ja taidot?
Jokaisella lapsella on yksilöllisiä vahvuuksia ja aikuisen tehtävänä on auttaa huomaamaan ne itsessään. Positiivisen psykologian mukaan ihmisellä on 26 erilaista luonteenvahvuutta.
Niitä ovat esimerkiksi luovuus, rohkeus, ystävällisyys, huumorintaju, uteliaisuus, oppimisen ilo ja rehellisyys. Kyseisen jaottelun avulla on helpompaa pohtia lapsen vahvuuksia. Jos lapsi kyselee paljon, hänen vahvuutensa on uteliaisuus. Jos lapsi nostaa ystävältä tippuneen kynän, hänen vahvuutensa on ystävällisyys.
”School my Kids”-sivusto antaa vinkkejä, kuinka auttaa nepsylasta näkemään vahvuutensa:
1. Itsetietoisuus
Lapsen tulee saada kuulla totuus itsestä ja omista oppimisvaikeuksista. Jotkut vanhemmat haluaisivat piilotella lapsen haasteita, jotta he eivät tuntisi itseään erilaiseksi kuin muut. Piilottelun ja teeskentelyn sijaan meidän on kuitenkin oltava rehellisiä lapsille heidän haasteistaan. Parannusta voi tapahtua vain jos tunnistaa ongelman. Nepsy- lapsille on tärkeää kertoa heidän vahvuuksitaan ja ainutlaatuisista kyvyistä. Samalla heille voi puhua myös heidän haasteistaan, joita heidän on opittava käsittelemään.
2. Aseta tavoitteet, jotka on saavutettavissa
Nepsylapselle yhdessä laaditut ja saavutettavat tavoitteet toimivat motivaation lähteenä. Heidän vahvuutensa ja haasteensa tulee ottaa huomioon työskennellessä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen antaa onnistumisen kokemuksia. Näin nepsy-lapset jatkavat taitojensa kehittämistä ja kiinnittävät huomiota siihen, mitä heidän ikäisiltä lapsilta odotetaan.
3. Tunnista vahvuudet
Yleensä oppimisvaikeuksista kärsivillä lapsilla on hyvin luova mieli. Kokeilkaa erilaisia asioita, kuten laulua, tanssia, karatea ja niin edelleen, jotta lapset voivat tunnistaa missä he ovat hyviä. Se antaa heille onnistumisen tunteen ja jotain, mistä he voivat olla ylpeitä.
Onko sinulla nepsy-lapsi? Osaatko tunnistaa hänen vahvuutensa?
Lähteet: Erityisvoimia, School my kids
Teksti: Anne-Mari Valta
