HUSin uuden tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on moninkertainen autismiriski. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.
Uuden lastensairaalan autismiyksikön vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla kummatkin vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Autismipotilaista 90 prosenttia oli kuitenkin syntynyt Suomessa.
”Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta”, tutkija ja lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma sanoo HUSin tiedotteessa.
”Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea”, hän lisää.
Tutkimuksen mukaan suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin.
Tutkimukseen osallistuneiden potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta. Näin ollen korkean autismiriskin taustalla ei voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.
D-vitamiininpuutos taustalla?
Kohonneen autismiriskin aiheuttajasta ei ole HUSin mukaan varmuutta, mutta yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jolla on yhteys kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. HUS kertoo, että ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.
D-vitamiininpuutoksen on todettu olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla Suomessa. Tätä voi selittää tummempi ihonväri ja peittävä pukeutuminen, jotka suojaavat auringon haitalliselta UV-säteilyltä, mutta samalla vähentävät auringonvalon aiheuttamaa D-vitamiinisynteesiä.
Lisäksi D-vitaminoidut maitotuotteet eivät useissa kulttuureissa ole osa perusruokavaliota. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa suositellaan aikuisille D-vitamiinilisää, mutta tieto sen tarpeesta Suomessa ei tavoita kaikkia.
”D-vitamiininsaannin parantaminen maahanmuuttajilla on tärkeää huomioiden sen mahdollinen vaikutus autismiriskiin. Riittävä D-vitamiininsaanti olisi tärkeää tarkistaa jo alkuraskaudessa”, Jolma kertoo.
HUSin mukaan D-vitamiininpuutoksen mahdollista vaikutusta ilmiöön on syytä tutkia.
Suomessa syntyneiden lapsista tehdään herkemmin lähetteitä
Tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019-2020 vuoden ajalta kaikkien 455 autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3-6-vuotiaiden potilaiden tiedot. HUSin mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä.
HUS kertoo, että Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla autismiepäily vahvistui suomalaisten vanhempien lapsia useammin 2-5 päivän tutkimusjaksolla.
Suomen kielen taidon puutteellisuus tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät myöskään HUSin mukaan selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä, ja lapsen mukana olleiden vanhempien kanssa kommunikoitaessa käytetään heidän toivomustensa mukaista tulkkausta.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja