Huono suun terveys on iso terveysriski – joka toinen kokee silti voimakasta hammashoitopelkoa

Huono suun terveys on iso terveysriski – joka toinen kokee silti voimakasta hammashoitopelkoa
Kuva: Pexels/Cedric Fauntleroy

Hammashoitopelko on suomalaisten keskuudessa yleistä. Tämä saa jättämään hammaslääkärikäynnit vähiin, millä voi olla ikäviä seurauksia.

Suun terveys on osa ihmisen kokonaisterveyttä: jos suusta ei pidä huolta, voi muu terveys alkaa reistata. Huono suuhygienia voi olla monen vakavan taudin riskitekijä.

“Viime vuosina on entisestään alettu ymmärtää hyvän suunterveyden vaikutus muun muassa moneen yleissairauteen, kuten diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin”, Mehiläisen hammaslääkäri Anna Krook sanoo tiedotteessa.

Suunterveyden merkityksen huomaa usein vasta sitten, kun se on huonontunut tai sen on menettänyt. Suun tulehdukset voivat levitä laajemmalle alueelle kehossa ja johtaa jopa sairaalahoitoa vaativiin yleistyneisiin infektioihin.

“Kaikki lähtee siitä, että suun omahoidon peruspilarit ovat kunnossa: terveen suun perusta on hyvä ja toimiva suositusten mukainen omahoito sekä terveellinen ruokavalio ja ruokarytmi”, Krook neuvoo.

“Usein suun tulehdukset ja karies ovat alkuun lähes oireettomia, joten tarkastuksessa on syytä käydä säännöllisesti”, hän muistuttaa.

Voimakas pelko yleistä

Hammastarkastuksessa kannattaa käydä kerran vuodessa, mutta hoitoon meno pelottaa kuitenkin monia. Mehiläisen tekemän kyselyn mukaan jopa 52 prosenttia naisista sekä 50 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista aikuisista kokee voimakasta hammashoitopelkoa.

Eniten suomalaiset pelkäävät hoidon aiheuttamaa äkillistä ja voimakasta kipua sekä vihlontaa. Usein myös suusta ja hampaista löytyvät ongelmat aiheuttavat pelon lisäksi häpeää.

“Pelon syynä on usein aiemmat ikävät kokemukset hammashoidosta, mutta pienellä osalla pelon taustalla voi olla myös laajempia psyykkisiä ongelmia ja yleinen alttius pelkojen syntymiselle”, Krook taustoittaa.

Hammashoitokäynti saattaa aiheuttaa ennalta monia oireita pakokauhusta vatsaoireisiin ja painajaisiin. Mehiläisen mukaan pelon taustalla on aiempi, usein nuoruuden tai lapsuuden huono kokemus hoidosta. Pelon saattaa laukaista hammashoitolan hajut ja äänet tai tukehtumisen tunnetta aiheuttava hammashoidon makuuasento.

Pelosta kannattaa kertoa

Kyselyn mukaan kolmannes (32%) voimakasta pelkoa tuntevista kokee, ettei voi kertoa pelostaan hammaslääkärille. Krookin mukaan omasta pelosta kannattaa rohkaistua kertomaan jo aikaa varatessa tai esitietolomakkeella, jotta hammaslääkäri voi ottaa pelon huomioon alusta alkaen.

“Rauhallisella ilmapiirillä ja keskustelulla saadaan monesti jo paljon aikaan. Aina voi esittää omia toiveita hoidosta sekä pyytää hammaslääkäriä kertomaan hoidon etenemisestä, jolloin oma kontrollin tunne tilanteessa säilyy paremmin”, Krook sanoo tiedotteessa.

Hammashoidon aikana mielimusiikin kuuntelu tai hengitykseen keskittyminen voivat auttaa rentoutumaan. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, se ei haittaa.

“Hammaslääkärissä saa pitää ääntä ja itkeä, jos se helpottaa oloa. Hoitoa voidaan tarvittaessa myös siirtää, ja kokeilla seuraavalla kerralla esimerkiksi rauhoittavaa lääkitystä”, Krook kertoo.

Hammashoidon tuntuessa ylivoimaiselta voi hammaslääkärin kanssa sopia sopivasta lääkityksestä. Hoito onnistuu useimmiten rauhoittavan esilääkityksen, sedaation eli kevytnukutuksen tai nukutuksen avulla.

Teksti: Miia

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *