Vanhempien parisuhdemalli saattaa vaikuttaa siihen, millaisia lapsen omat parisuhteet ovat aikuisuudessa

man and woman holding hands together with boy and girl looking at green trees during day
Kuva: Ioann-Mark Kuznietsov

Jos lapset näkevät, että vanhemmat eivät kunnioita toisiaan, riitelevät paljon tai jopa pettävät toisiaan, heille saattaa muodostua kuva, että tällainen on normaali ihmissuhde.

Toki ei ole millään lailla kiveen hakattu, että ihminen omassa aikuiselämässään toistaisi vanhempiensa virheitä. Päinvastoin, monesti ihminen jopa saattaa lapsuudessaan tehdä tiukan päätöksen, että hän ei omassa elämässään tule toimimaan samoin. Esimerkiksi alkoholistivanhempien lapsi saattaa olla kärsinyt niin paljon vanhempiensa juomisesta, että ei halua edes koskea päihteisiin. Toki välillä asiat saattavat kääntyä surullisesti toiseenkin suuntaan ja päihteitä käyttävien vanhempien lapsi saattaa alkaa itsekin käyttämään päihteitä aikuisena. Varmuudella ei kuitenkaan koskaan voi ennustaa, mihin suuntaan tietyn ihmisen elämänpolku kehittyy.

On kuitenkin selvää, että lapsuudessa koetuilla asioilla on vaikutusta ihmisen aikuiselämässä. Vaikka toisinaan lapsi kykenee näkemään vanhempiensa virheet ja tekemäään päätöksen, ettei toista niitä omassa elämässään, aina näin ei käy. Usein lapsi oppii omat toimintatapansa kotoaan ja käyttäytyy samoin esimerkiksi omassa parisuhteessaan. Esimerkiksi pettämistä saattaa pitää “normaalimpana” asiana, jos sitä näki omassa lapsuudenkodissa. Jälleen tulee kuitenkin muistaa, että jokainen ihminen reagoi asioihin omalla tavallaan, eikä kenenkään toiminnasta tule tehdä ennakko-oletuksia vain siksi, että hänellä on ollut tietynlainen kasvuympäristö.

Erimielisyyksiä saa olla, mutta pahinta turhautumistaan ei kannata huutaa puolisolle lasten edessä

Jos lapsuudenkodissa on huudettu ja riidelty paljon, lapsi saattaa kasvaa ajattelemaan, että tällainen puhetapa on normaalia ihmisten välillä. Hän ei välttämättä tarkoita varsinaisesti pahaa, jos hän itsekin korottaa ääntään myöhemmin omissa parisuhteissaan. Toki lapsuudessa nähty vanhempien huono käytös toisiaan kohtaan ei oikeuta itse käyttäytymään samalla lailla aikuisena, mutta se saattaa silti selittää osaltaan ihmisen käytöstä.

Sama toimii myös positiiviseen suuntaan. Jos lapsi näkee kotonaan, että vanhemmat kunnioittavat toisiaan ja suhtautuvat toisiinsa välittäen ja lämmöllä, hän omaksuu helpommin terveen ja hyvän ihmissuhdemallin. Rakkauttaan kannattaa siis näyttää avoimesti perheenjäsenten kesken ja siitä kannattaa myös kertoa ääneen.

Eräs tehokas keino varmistaa, että lapsi saa hyvän parisuhdemallin lapsuudenkodissaan on pyrkiä pitämään mahdolliset riidat vanhempien keskinäisinä asioina, jotka ratkotaan kahden kesken, sen sijaan että huudetaan toiselle turhautumistaan lasten edessä. Toki pitää pystyä näyttämään tunteensa rehellisesti kotonaan perheensä parissa, mutta tulee muistaa myös peruskohteliaisuussäännöt. Huutamisen kohteeksi joutuminen tuntuu aina toisesta pahalta. Jos tuntuu, että ei kykene hallitsemaan itseään, pieni jäähy ennen asian jatkokäsittelyä toimii hyvin myös aikuisella.

Moms-sivustolta voi lukea lisää siitä, kuinka vanhempien oma parisuhde toimii esimerkkinä lapsille.

Teksti: Sonja

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.