Nykypäivän lapset kasvavat aiempaa monimuotoisemmissa perheissä – valtaosa kasvaa silti yhä aviopariperheissä

Kuva: Pexels/Josh Willink

Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestöstä noin viidennes on alaikäisiä lapsia. Tuoreessa artikkelissa on tarkasteltu, millaisissa perheissä lapset kasvavat ja miten perhemuodot ovat muuttuneet. Perhetilastoja on tehty vuosittain vuodesta 1992 lähtien.

Valtaosa suomalaisista lapsista kasvaa yhä aviopariperheissä, Tilastokeskus kertoo. Vuosien saatossa määrä on kuitenkin pienentynyt. Kun vuonna 1992 aviopariperheessä kasvoi 78 prosenttia lapsista, oli määrä vuoden 2021 lopussa enää 61 prosenttia.

Lähes viidennes (19%) lapsista kasvaa avopariperheessä. Tämä on selvästi enemmän kuin Perhetilastojen alussa: vuonna 1992 vain 9 prosenttia lapsista kasvoi avopariperheissä.

Yhden vanhemman perheissä kasvaa joka viides (21%) lapsista, joista 18 prosenttia asui äidin kanssa ja kolme prosenttia isän kanssa. Vuosien saatossa äidin kanssa asuvien määrä (12% vuonna 1992) on kasvanut enemmän kuin isän kanssa asuvien (1% vuonna 1992).

Perhetilasto tehdään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan eikä samaa lasta voida tilastoida kahteen eri osoitteeseen. Tilastokeskuksen mukaan se johtuu siitä, että toistaiseksi kirjoilla voi olla vain yhdessä osoitteessa. Eronneet vanhemmat jäävätkin usein perhetilaston ulkopuolelle yksin asuviksi, ellei heillä ole uutta perhettä.

Avioliittolaki ja äitiyslaki vaikuttivat perhetilastointiin

Perhetilaston valossa lasten perheet näyttävät varsin perinteisiltä. Tilastokeskuksen mukaan perheet ovat kuitenkin vuosien saatossa moninaistuneet, mutta perhetilastointi ei tavoita kaikkia uusimpia perherakenteita ja perheiden arjen käytäntöjä.

Tilastointi on kuitenkin parantunut lainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä. Esimerkiksi avioliittolaki ja äitiyslaki ovat tuoneet tilastoissa näkyviksi parisuhteensa virallistaneiden samaa sukupuolta olevien parien perheissä asuvat lapset.

Tilastokeskus kertoo, että vuoden 2021 lopussa 0,2 prosenttia (1 633) lapsista kasvoi parisuhteensa virallistaneen nais- tai miesparin perheessä tai sellaisessa saman sukupuolen avoparin perheessä, jossa oli puolisoiden yhteisiä lapsia, eli perheessä oli sekä biologinen että vahvistettu äiti. Lasten määrä näissä perheissä kasvoi edellisvuodesta 141 lapsella.

Uusperheitä puolestaan oli vuoden 2021 lopussa yhteensä yhdeksän prosenttia (49 630) kaikista lapsiperheistä. Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman.

Tilastojen mukaan joka kymmenes lapsi kasvoi vuoden 2021 lopussa uusperheessä. Noin kolmannes (29%) näiden perheiden lapsista oli puolisoiden yhteisiä, eli syntynyt perheeseen, jossa oli ennestään vain äidin ja/tai vain isän lapsia. Uuden sosiaalisen vanhemman saaneita lapsia oli seitsemän prosenttia kaikista lapsista.

Voit tutustua perhetilastoihin tarkemmin Tilastokeskuksen sivuilla.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.