Tampereen yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa on selvitetty, minkälainen ennuste on nuorisopsykiatrian sairaalaosastoilla hoidettujen nuorten sairauksissa. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, miten nuoret ovat selviytyneet myöhemmin elämässään. Tulokset osoittavat, että nuoruusiän mielenterveyshäiriöt vaikuttavat nuorten tulevaisuuteen.
Nuorisopsykiatrista osastohoitoa saaneilla nuorilla on melko huono sairauden ennuste, ilmenee erikoislääkäri Timo Holttisen tekemästä väitöstutkimuksesta. Holttinen on tarkastellut suomalaisia 13-17-vuotiaita nuoria, jotka joutuivat ensimmäistä kertaa psykiatriseen sairaalahoitoon vuosina 1980-2010.
Tutkimuksen mukaan mielenterveyshäiriöiden takia sairaalassa hoidetuilla nuorilla on kohonnut varhaisen kuoleman riski. Lisäksi he ovat merkittävässä syrjäytymisriskissä muun muassa epäsosiaalisen käytöksen ja matalan koulutason vuoksi. Vain puolet osastolla hoidetuista oli suorittanut peruskoulun jälkeisen koulutuksen, kun muilla samanikäisillä kouluttautumisaste oli 85 prosenttia.
”Vaikka viime vuosikymmeninä nuorisopsykiatrisia palveluita ja muita tukimuotoja on kehitetty aktiivisesti ja niiden saatavuus on parantunut huomattavasti, sairaalahoitoa vaativien mielenterveyshäiriöiden ennuste ei näytä parantuneen merkittävästi”, Holttinen toteaa tiedotteessa.
Tampereen yliopiston mukaan Suomessa on etenkin 1980-luvulta lähtien rakennettu ainutlaatuista, ikävaiheen huomioivaa nuorisopsykiatrian palvelujärjestelmää. Sen on odotettu parantavan nuoruusiän mielenterveyshäiriöiden ennustetta.
Sairaalahoidon määrä kasvanut
Väitöstutkimuksessa oli yhteensä 17 112 tutkittavaa henkilöä, joita seurattiin rekisteritutkimuksen menetelmin. Käytössä olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Eläketurvakeskuksen, Kelan sekä Tilastokeskuksen rekisterit, joista sairaalassa hoidettujen elämää tutkittiin vuoden 2014 loppuun saakka.
Holttinen havaitsi, että nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon määrä on lisääntynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kasvu oli erityisen voimakasta 2000-luvulla, jolloin ikäryhmästään yhä useampaa nuorta hoidettiin sairaalassa. Erityisesti tytöillä kasvu oli huomattavaa.
Mielialahäiriöiden osuus sairaalahoidon syynä lisääntyi merkittävästi väitöstutkimuksen ajanjakson aikana. Holttinen kertoo, että avohoitoa ja muunlaista tukea on lisätty merkittävästi 2000-luvun alussa, mutta siitä huolimatta sairaalahoidon määrä on kasvanut.
”Tätä ei pystytä selittämään pelkästään epidemiologisin syin vaan todennäköisesti taustalla ovat yhteiskunnan muutokset ja terveyspoliittiset tekijät”, hän sanoo.
Hoitoa arkiympäristössä
Vakavien mielenterveyshäiriöiden ennusteet nuorilla eivät ole kohentuneet osastohoidon määrän lisääntyessä. Tampereen yliopiston mukaan tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu ennusteiden entisestään huonontuneen eikä lisäävän sairaalaan paluun riskiä, vaikka sairaalahoitojaksot ovat lyhentyneet kestoltaan.
”Koska osastohoidon kestoa lyhentämällä tilanne ei ole sinänsä pahentunut, on tärkeää pitää jatkossakin osastohoito mahdollisimman lyhyenä”, Holttinen kertoo.
Erikoislääkärin mukaan nuoria tulisi hoitaa ja kuntouttaa lähellä heidän arkiympäristöään, eikä osastohoidolla ole tarkoituksenmukaista korvata muuta tukea.
”Näin saavuttaisimme vaikuttavaa osastohoitoa silloin, kun sille on todellista tarvetta, ja tukea tuotaisiin lähemmäs nuoren aitoa sosiaalista ympäristöä. Esimerkiksi tutkimusnäyttöön perustuvaa systeemistä perheterapiaa pidetään lupaavana antisosiaalisen käyttäytymisen hoidossa”, Holttinen kommentoi.
Holttinen korostaa lisätutkimuksen tarvetta kasvaneen sairaalakäytön taustatekijöistä. Näin
voitaisiin tunnistaa ajoissa nuoret, joilla on aidosti tarvetta psykiatriselle sairaalahoidolle. Samalla rajalliset terveydenhuollon voimavarat saataisiin kohdennettua tehokkaammin. Osastohoito vaatii avohoitoa enemmän resursseja ja on kalliimpaa.
Teksti: Miia
