Odottavan äidin elintavat heijastuvat 2-vuotiaan kehitykseen – ”Havaintomme on ainutlaatuinen”

Kuva: Freestocks

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan äiti-lapsi-tutkimuksessa on selvitetty, miten äidin raskausdiabetes, lihavuus ja ravinto raskausaikana vaikuttavat lapsen hermostolliseen kehitykseen 2-vuotiaana. Äidin terveys ja elintavat raskausaikana ovat tärkeitä lapsen hermostollisen kehityksen säätelijöitä.

Raskausajan elintavoilla voi olla sekä epäsuotuisia että suotuisia vaikutuksia 2-vuotiaan lapsen hermostolliseen kehitykseen. Epäsuotuisia vaikutuksia voi olla raskausdiabeteksella ja äidin lihavuudella.

”Lasten kehitys oli aineistossamme keskimäärin normaalia. Tutkimustuloksemme kuitenkin osoittavat, että lapsilla, joiden äideillä oli todettu raskausdiabetes, oli heikommat kielellisen kehityksen taidot 2-vuotiaana verrattuna lapsiin, joiden äideillä ei todettu raskausdiabetesta”, väitöskirjatutkija Lotta Saros Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta toteaa tiedotteessa.

Tämän lisäksi tutkimuksessa selvisi, että jos äidillä oli korkeampi kehon rasvaprosentti, oli se yhteydessä lapsen heikompiin taitoihin niin kognitiivisen, kielellisen kuin motorisenkin kehityksen osa-alueella.

”Havaintomme on ainutlaatuinen, sillä aiemmissa tutkimuksissa ei ole selvitetty äidin kehonkoostumuksen yhteyttä lapsen hermostolliseen kehitykseen”, Saros sanoo.

Turun yliopiston mukaan raskausdiabetes ja lihavuus (etenkin korkea kehon rasvamassan määrä) vaikuttavat epäsuotuisasti äidin aineenvaihduntaan ja nostavat elimistön tulehdustilaa. Nämä ovat todennäköisiä mekanismeja, joilla ne vaikuttavat lapsen hermostolliseen kehitykseen.

Ruokavaliolla oma merkityksensä

Tutkimuksen mukaan äidin kokonaisvaltaisella terveyttä edistävällä ruokavaliolla sen sijaan on suotuisa vaikutus lapsen hermostolliseen kehitykseen. Ruokavalion parempi ravitsemuksellinen laatu oli yhteydessä lapsen parempaan kielelliseen kehitykseen. Turun yliopiston mukaan vastaava tulos havaittiin myös äidin kalan syömisen ja lapsen hermostollisen kehityksen välillä.

Tulokset ovat yhteneväiset, sillä hyvälaatuinen ruokavalio sisältää tyydyttymättömiä eli pehmeitä rasvoja. Niitä saadaan muun muassa kalasta. Pehmeät rasvat, etenkin omega-3-rasvahapot, edistävät lapsen hermoston kehitystä.

”Kokonaisvaltainen, terveyttä edistävä ruokavalio raskausaikana voi olla hyödyllinen etenkin niiden äitien lasten hermostollisen kehityksen kannalta, jotka kuuluvat raskausdiabeteksen riskiryhmään lihavuuden tai ylipainon takia”, tutkimuksen toteuttanutta Varhainen Ravitsemus ja Terveys -tutkimusryhmää johtava professori Kirsi Laitinen pohtii tiedotteessa.

Kehitystutkimuksella selvitettiin lapsen kognitiivista, kielellistä ja motorista kehitystä. Tutkimuksessa äideiltä mitattiin rasvaprosentti ja raskausdiabetes diagnosoitiin sokerirasituskokeella. Raskaudenaikaista ravinnonsaantia selvitettiin ravinnonlaatukyselyillä.

Pediatric Research -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 243 lasta.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.