Nuoremmat työntekijät voivat töissä huonommin. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa on seurattu, miten eri ikäryhmien työnhyvinvointi ja mielenterveys ovat kehittyneet kesän 2021 ja 2022 välillä.
Nuoret aikuiset (24-35-vuotiaat) kokevat enemmän työssä tylsistymistä ja ahdistusoireilua kuin vanhemmat työntekijät (36-66-vuotiaat). Seurantajakson aikana ikäryhmien erot ahdistus- ja masennusoireiluissa kuitenkin kapenivat, ilmenee Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Tutkimuksessa nuoret aikuiset raportoivat vanhempia työntekijöitä vähemmän työn merkityksellisyyttä sekä työn yhteensopivuutta omien arvojen, osaamisen ja toiveiden kanssa. Lisäksi nuoret aikuiset myös raportoivat vanhempia enemmän tekevänsä sosiaalista vertailua, eli pärjäämisen, omien kykyjen ja saavutusten vertailua muihin. Työterveyslaitoksen mukaan nämä ilmiöt ovat yhteydessä heikentyneeseen työhyvinvointiin.
Nuoret aikuiset kokivat kuitenkin vanhempiin työntekijöihin verrattuna parempaa työllistettävyyttä. Tämä on puolestaan yhteydessä parempaan työhyvinvointiin. Kokemus omasta työllistettävyydestä koostuu omista kyvyistä, verkostoista ja kokemuksista, jotka auttavat löytämään työtä.
”Näihin tutkimuksessa tunnistettuihin kokemuksiin ja ilmiöihin kannattaa kiinnittää työpaikoilla huomiota, sillä niihin vaikuttamalla on mahdollista parantaa työhyvinvointia ja mielenterveyttä. Keinoja voivat olla esimerkiksi työn tuunaamisen mahdollistaminen sekä reilu kohtelu ja päätöksenteko”, erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo tiedotteessa.
Naisilla huolestuttavampi tilanne
Tutkimuksessa havaittiin, että 24-35-vuotiailla naisilla tilanne on huolestuttavampi kuin saman ikäryhmän miehillä. Seurannan aikana naisilla työkyky parani ja krooninen väsymys väheni. Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta he kokivat nuoria miehiä enemmän työuupumusoireilua ja vakavaa ahdistusoireilua.
Työterveyslaitoksen mukaan 24-35-vuotiaista naisista todennäköisesti työuupuneita oli 10,8 prosenttia, kun taas miehillä vastaava osuus oli 2,9 prosenttia. Naisista vakavaa ahdistusoireilua koki 9 prosenttia ja miehistä 3,5 prosenttia.
Nuorilla miehillä sen sijaan työn imu heikkeni ja henkinen etääntyminen työssä kasvoi.
”Tutkimuksessa työhyvinvointia ja mielenterveyttä tarkasteltiin sekä myönteisestä että kielteisestä näkökulmasta. Hyvä mielenterveys ei ole vain oireiden puuttumista, vaan siihen liittyy esimerkiksi kokemukset pärjäämisestä ja tyytyväisyys oman elämän nykytilaan”, tutkija Jie Li Työterveyslaitoksesta kertoo tiedotteessa.
Rajoitusten ja sodan vaikutukset näkyvät
Tutkimuksen mukaan koronarajoitusten kielteinen vaikutus työhyvinvointiin ja mielenterveyteen oli nuorilla hieman yleisempää. Heikentynyt turvallisuuden tunne muun muassa Ukrainan sodasta johtuen sen sijaan oli vanhemmille hieman tyypillisempää.
”Ulkoiset kielteiset tapahtumat voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja on myös mahdollista, että työssään valmiiksi kuormittuneet kokevat nämä isot kriisit muita voimakkaammin”, tutkimusprofessori Jari Hakanen toteaa.
”Samalla tiedämme, että mielekkään työn ja arvostavan työilmapiirin myönteiset vaikutukset ulottuvat työhyvinvointia laajemmin yleiseen hyvinvointiin”, hän lisää.
Tutkimus toteutettiin kyselynä kesällä 2021 ja jatkokysely kesällä 2022. Työterveyslaitoksen mukaan tulokset on raportoitu niiden osalta, jotka vastasivat molempiin kyselyihin ja olivat työssä molempina ajankohtina. Nuoria vastaajia oli 541 ja vanhempia 344.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja