Vanhempi pääsisi ehkä monessa asiassa helpommalla, jos päättäisi miellyttää lasta joka hetki. Perhe-elämä soljuisi tanssin tavoin eikä koskaan kenelläkään olisi hermot kireällä. Koskaan ei tarvitsisi komentaa ketään. Lapsi olisi kuin enkeli – aina hyvällä päällä. Saisihan hän aina tehdä juuri niin kuin hän itse haluaa ja vanhempi tekisi kaiken mitä lapsi pyytää. Tosielämässä tällainen ei kuitenkaan pidemmän päälle toimi. Kasvatukseen kuuluu se, että lapselta vaaditaan myös epämiellyttäviä asioita, toteaa Jari Sinkkonen Kodin Kuvalehden kirjoituksessa.
Millainen on ihannevanhempi lapsen mielestä?
Toisinaan mieleen saattaa hiipiä ajatus, että kunpa voisi olla sellainen vanhempi, jota oma lapsi pitäisi täydellisenä. Millainen olisi lapsen mielestä täydellinen vanhempi? Kun tätä asiaa alkaa pohtimaan, tulee välittömästi mieleen joitakin asioita, jollainen ajattelisi lapsen ihannevanhemman olevan. Näitä asioita ovat: ei koskaan kiellä mitään, ei koskaan komenna tekemään asioita, ei koskaan pakota maistamaan ruokia, ei koskaan käske siivoamaan, ei koskaan pyydä leikkimään pienemmän sisaruksen kanssa ja niin edelleen.
Jos vanhempi olisi yllä olevan kaltainen eikä tekisi lapsen silmissä mitään epämieluista, olisiko sellainen elämä pidemmän päälle kivaa? Kävisikö lopulta samoin kuin sadussa nimeltä: Kiltti kuningas? Edellä mainitun sadun pääset kuuntelemaan täältä. Kuinka kauan menisi aikaa, että lapsi pyytäisi vanhempaa olemaan taas oma ihana itsensä eikä kaiken salliva ”ihannevanhempi”?
Kasvatuksen avulla opitaan elämässä pärjäämistä
”Kasvatuksen yhtenä tavoitteena on tukea lasta selviytymään elämässään itsenäisesti”, todetaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekstissä. Jos vanhempi pyrkisi pelkästään miellyttämään lastaan, ei edellä kerrottu tavoite toteutuisi. Lapsi ei tällöin oppisi riittäviä taitoja elämästä selviytymiseen. Ei hän oppisi oppisi ottamaan riittävästi vastuuta eikä tekemään asioita, joita hän ei halua tehdä. Vaikea näitä on enää aikuisena oppia, jos niitä ei ole lapsena opetettu ja vaadittu tekemään.
Myös epämiellyttävien asioiden vaatiminen kuuluu vanhemmuuteen
Jari Sinkkonen on todennut Kodin Kuvalehden kirjoituksessa, että lapsen tai nuoren motivaation puutteessa voi vanhempi todeta vain: ”niin nyt kuitenkin tehdään”. Sinkkonen korostaa, että kasvatukseen kuuluu se, että lapset opetetaan tekemään myös asioita, jotka ovat heille vastenmielisiä eikä kaikista mieluisimpia. Vanhemman tehtävä on opettaa, että elämään kuuluu arki ja juhla – aina ei voi olla pelkästään kaikista ihanimpia juttuja.
Teksti: Liisa