Sähköinen kommunikaatio on arkipäiväistynyt viime vuosina ja muuttanut tavan, jolla lapset ja nuoret ovat tekemisissä ystäviensä kanssa. Koska kommunikaatio tapahtuu enenevässä määrin sähköisesti, nuorille ei enää kerry niin paljon kokemusta suoraan kasvokkain tapahtuvasta kommunikaatiosta. Tämä saattaa heikentää nuoren kommunikaatiotaitojen kehitystä.
Toiset ihmiset ovat luontaisesti sosiaalisesti lahjakkaita. Heiltä sujuu small talk, eivätkä he tunne oloaan epämukavaksi kohdatessaan vieraita ihmisiä. Vaikka tällaista taitoa ei olisikaan luontaisesti, on täysin mahdollista oppia hyväksi kommunikoijaksi harjoittelemalla. Avainsana on kuitenkin nimenomaan harjoittelu. Ilman riittävää määrää luonnollisia tilanteita, joissa kommunikaatiota on mahdollista harjoitella, itsevarman ja luontevalta tuntuvan kommunikaatiotavan oppiminen saattaa olla vaikeaa.
Nykynuoret pitävät yhteyttä toisiinsa erilaisten digilaitteiden ja medioiden avulla. Ystäviä tavataan myös kasvokkain, mutta jos nuori on esimerkiksi ujonpuoleinen, kommunikaatiotilanteet ja toisten ihmisten kohtaamiset saattavat jäädä hyvin vähäisiksi, ellei nuorella satu olemaan esimerkiksi jotakin sellaista harrastusta, joka vaatii fyysistä läsnäoloa. Moni nuori viettää paljon aikaa esimerkiksi pelaten tietokoneella, jolloin pelin ohessa tulee chattailtua muiden pelaajien kanssa, mutta livetapaamisia saattaa olla vain harvakseltaan. Tällöin on riskinä, että nuori ei opi kommunikoimaan rennosti kasvokkain, vaan kokee olonsa epävarmaksi livetapaamisissa.
Joillakin nuorilla saattaa olla haasteita kommunikoida ihmisten kanssa ilman sosiaalista mediaa
Sosiaalinen media on nykyään voimakkaasti läsnä teinien jokapäiväisessä elämässä. Jos nuori kohtaa ikätovereitaan hyvin harvoin vapaa-ajallaan kasvokkain, hän saattaa aikuisenakin kokea muiden ihmisten kanssa tapahtuvan kanssakäymisen stressaavana ja hermostuttavana. Tämä saattaa vaikeuttaa hänen elämäänsä aikuisena monin tavoin. Esimerkiksi työelämässä nykyään arvostetaan hyviä sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja. Ilman tällaisia taitoja ihmisen voi olla haastavaa toimia osana työyhteisöä.
Jos vanhemmalle tulee tunne, että oma teini ei tapaa ihmisiä kasvokkain riittävän usein, voi sosiaalista vuorovaikutusta alkaa tietoisesti harjoittelemaan. Näin kannattaa tehdä varsinkin, jos vanhempi huomaa, että nuori on hyvin ujo muiden ihmisten seurassa.
Nuoren kanssa voi käydä yhdessä esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa, joihin liittyy kommunikointia muiden ihmisten kanssa. Vaikka tällaisia tilanteita ei olisi joka päivä, harvakseltaankin tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on hyvin hyödyllistä sellaisen nuorelle, joka muutoin viettää paljon aikaa itsekseen.
Jos vanhemmasta alkaa tuntua, että nuori eristäytyy liikaa muusta maailmasta ja muiden ihmisten seurasta, eikä vanhemman oma tuki ja apu tunnu auttavan asiassa, kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä ammattiauttajaan. Kasvavaa nuorta pystytään auttamaan hyvin tehokkaasti sosiaalisissa ongelmissa, jos tilanteeseen puututaan ajoissa.
Terveyskirjastosta voi lukea lisää nuorten sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmista ja niiden syistä, sekä siitä, mistä ja milloin apua kannattaa hakea.
Teksti: Sonja
