Valtakunnallisessa koulujen opetussuunnitelmassa painotetaan muun muassa monipuolisia oppimisympäristöjä. Eduskunnassa on perustettu vuonna 2022 työryhmä, jonka tavoitteena on saada eläinavuisteinen työskentely osaksi koulutus- ja hyvinvointipalveluita.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hevostalli voi olla oppimisympäristö. Tutkimuksen mukaan hevosavusteinen oppiminen voi parantaa oppilaan ja opettajan luottamuksellista pedagogista suhdetta sekä lisätä oppilaan hyvinvointia.
Hevosavusteisesta pedagogiikasta Helsingin yliopistossa väittelevä Ritva Mickelsson teki tutkimuksessaan alueellisten erityisluokkien oppilaille kolme interventiota:
- sosiaalipedagoginen hevostoiminta
- sosiaalisten taitojen ohjelma
- ”akateemisena interventiona” yhteistoiminnallinen matematiikka.
Interventioryhmien lisäksi tutkimuksessa käytettiin kontrolliryhmää, jolle ei toteutettu ylimääräistä interventiota. Keskeisin interventio oli sosiaalipedagoginen hevostoiminta, joka toteutettiin talliympäristössä.
Hyvinvointi parani
Tutkimuksen tavoitteena oli luoda oppilaille positiivisia oppimiskokemuksia ja mahdollistaa psykologisten perustarpeiden (autonomia, yhteenkuuluvuus ja kyvykkyys) toteutuminen. Hevostoimintaryhmien oppilailla hyvinvointi parani useammalla osa-alueella kuin muilla.
”Hevosavusteinen oppiminen monipuolisine vuorovaikutustilanteineen tarjoaa mahdollisuuksia oppilaan ja opettajan välisen luottamuksellisen, pedagogisen suhteen syntymiselle”, Mickelsson kertoo tiedotteessa.
Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa hevonen toimii ”oheiskasvattajana”, eli toivotun käyttäytymisen ja toiminnan vahvistajana. Mickelssonin mukaan hevosella on luontainen kyky havainnoida ympäristön tapahtumia ja antaa välitöntä palautetta.
”Se kommunikoi selkeästi kehonkielellä, jota oppilaat oppivat tulkitsemaan. Hevonen tarjoaa oppilaille myös mahdollisuuden osoittaa ja tunnistaa tunteitaan”, hän sanoo.
Hevostoiminta teki hyvää pojille
Tutkimuksessa selvisi, että hevostoimintajakson jälkeen oppilaiden keskittymiskyky oli parempi. Mickelssonin mukaan tämä oli lupaava tulos huomioiden sen, että monilla näistä oppilaista erityisluokalle siirron taustalta löytyi tarkkaavuuden haasteita.
”Lisäksi poikien vetäytyneisyys, somaattiset oireet ja sosiaaliset haasteet vähenivät hevostoiminnan jälkeen”, hän kertoo.
Helsingin yliopiston mukaan myös muilla ryhmillä havaittiin positiivisia tuloksia. Sosiaalisten taitojen ohjelman intervention jälkeen oppilailla oli vähemmän niin sanottuja outoja ajatuksia ja poikien sääntöjen vastainen käyttäytyminen väheni.
Vaikka kontrolliryhmille ei järjestetty interventiota, väheni myös näiden ryhmien oppilaiden ajattelun ongelmat ja verbaalinen aggressiivisuus.
Tietoisuutta lisää
Tutkimuksen mukaan opettajat, jotka muokkaavat ja mahdollistavat osallistavia oppimisympäristöjä ja ottavat käyttöön tavallisesta poikkeavia, yhteisöllisiä oppimismenetelmiä, mahdollistavat oppilaiden välisten sosiaalisten suhteiden muodostumisen. Samalla he luovat luottamuksellisia pedagogisia suhteita oppilaisiin.
Helsingin yliopiston mukaan tietoisuus eläinavusteisen toiminnan mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta on ollut aiemmin vähäistä Suomessa. Mickelssonin tutkimus onkin tämän myötä ajankohtainen.
Eduskunnan eläinavusteinen työryhmä on todennut, että eläinavusteinen toiminta tarvitsee lisää tutkimusta. Se johtuu siitä, että toiminta on useille päättäjille ja viranomaisille tuntematonta ja sen positiiviset vaikutukset jäävät hyödyntämättä.
Tutkimukseen osallistui 60 kolmas- ja seitsemäsluokkalaista, jotka opiskelivat alueellisissa erityisluokissa.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja