Kun lapsi huutaa raivokohtauksen kourissa, vanhemmalta vaaditaan välillä jopa yli-inhimilliseltä tuntuvaa kärsivällisyyttä. Tärkeintä lapsen rauhoittamisen kannalta on ymmärtää, miksi hän on kiihtyneessä tilassa ja pysyä itse tyynenä. Lapsen raivoon voi olla monia syitä.
Ruuhkavuosien keskellä monessa lapsiperheessä koetaan säännöllisin väliajoin pienen ihmisen huutoa ja raivoa. Jos elämä on muutenkin kiireistä ja stressaavaa, vanhempien kärsivällisyyttä voi koetella todenteolla, jos työpäivän jälkeen kotona odottaa toinen vaativa rupeama huutavan lapsen rauhoittamisen muodossa. Kukapa ei toivoisi, että olisi olemassa taikasauva, jota heilauttamalla saisi pienen rakkaan raivopään rauhoittumaan?
Valitettavasti tällaista taikasauvaa ei ole olemassa, mutta onneksi on olemassa muita keinoja, joiden avulla kiukuttelevaa lasta voi koittaa rauhoitella. Tärkeintä on yrittää ymmärtää, minkä takia lapsi ylipäätään huutaa.
Usein lapsen huutoon on syynä, että hänellä on jokin asia huonosti. Ongelmana on, että vaihtoehtoja voi olla todella monia. Syy lapsen raivoon voi olla yksinkertaisesti vihaisuus, mutta kyseessä voi olla myös pelko, turhautuminen johonkin asiaan tai sitten jokin aivan muu syy.
Syyn selvittämiseksi kannattaa kääntää katse tapahtumiin, jotka edelsivät kiukkukohtausta. Sattuiko jotain erityistä, joka sai lapsen raivoihinsa? Vai laukaisiko raivon jokin näennäisen pieni asia, jota kenties kuitenkin edelsi jokin muu merkittävämpi asia, joka on todellinen syyllinen kohtaukseen?
On tärkeää pitää mielessä, että lapsi ei reagoi ärsyttäviin asioihin ja tilanteisiin samalla lailla kuin aikuinen. Toki tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta jos on itse väsynyt, ei välttämättä aina pysty pitämään mielessä tämäntyyppisiä asioita, vaan saattaa itsekin joutua tunteidensa vietäväksi ja suuttua. Lapsi ei kuitenkaan pysty kommunikoimaan tunteitaan selväsanaisesti, sen sijaan hänen ratkaisunsa vihan ja turhautumisen tunteisiin on usein raivostuminen.
Jos vanhempi vähääkään signaloi, että raivokohtauksella lapsi saa huomiota itselleen, tämä voi pahentaa tilannetta. Vanhemman olisi onnistuttava välittämään lapselle viesti, että huutaminen ei tule tuottamaan haluttua lopputulosta, vaan sen sijaan rauhoittuminen tulee antamaan lapselle mitä tämä haluaa, eli huomiota.
Jos vanhempi onnistuu määrittämään, mikä on todellinen syy lapsen raivon takana, on mahdollista yrittää ratkaista ongelma huolellisella varautumisella. Moni lapsi saa raivokohtauksia ennustettavasti tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa, läksyjen tekoa, tai muuta vastaavaa asiaa, joka ei ole lapsen mieleen. Tällöin vanhempi voi yrittää pehmentää turhautumista liittämällä jonkun lapselle mieluisan rutiinin epämiellyttävän asian oheen. Esimerkiksi läksyjä tehdessä lapselle voi antaa luvan pitää taukoja enemmän, jos hänen on vaikeaa keskittyä pitkään.
Joskus lapsen raivon syyn selvittäminen on helppoa, toisinaan saa tehdä enemmän salapoliisityötä. Työ kuitenkin kannattaa, koska jos syyn saa selville, raivon terävintä kärkeä saattaa saada taittumaan toisinaan yllättävän helpoilla keinoilla.
Lähde ja lisätietoa: Child Mind Institute
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja