Turvallinen kiintymyssuhde kehittyy, kun vauva voi turvallisesti kiinnittyä häntä hoitaviin aikuisiin. Turvallisesti kiinnittynyt vauva pystyy luottamaan siihen, että hänen itkua ja tunteita ymmärretään ja hänen tarpeisiinsa vastataan. Stressitilanteessa vauva ilmaisee hätäänsä olettamalla, että hän saa apua.
Tällainen lapsi pystyy ilmaisemaan tarpeitaan selkeästi, joten ne on myös helpompi tyydyttää. Sen sijaan turvattomasti kiintyneen lapsen tarpeita voi olla joskus vaikea ymmärtää. Turvallisesti kiintyneillä lapsilla on yleensä vähemmän stressiä ja kyky rentoutua helpommin.
Lisäksi hänellä on empatiakykyä, hyvä tunneäly ja toisaalta myös kyky loogiseen ajatteluun. Hän kykenee käyttämään niin järkeä kuin tunnetta ja eläytymään toisen tilanteeseen empaattisesti.
Lapsi pystyy kiinnittymään keneen tahansa turvalliseen aikuiseen. Lapselle ei ole merkitystä turvallisen aikuisen biologialla tai sukupuolella. Lapsi voi kiintyä useampaan henkilöön. Hoivaajan ja lapsen viettäessä paljon aikaa yhdessä, kiintymyssuhde rakentuu.
Mikäli ihmiset lapsen ympärillä vaihtuvat usein, kiintymyssuhteiden muodostuminen hankaloituu. Kiintymyssuhteet voivat muuttua ajan saatossa: mikäli vanhempi on ollut pitkään poissa, on kiintymyssuhde voinut häiriintyä. Onneksi suhdetta lapseen voidaan vahvistaa.
Turvallisesti kiintyneen aikuisuus
Aikuisuudessa turvallisesti kiintynyt ilmaisee rohkeasti itseään ja uskoo tulevansa kuulluksi. Hän luottaa toisiin ihmisiin. Mutta turvallinen kiintymyskin voi olla liian naiivia turvallisuutta. Silloin on suojaton maailman pahuutta vastaan. Turvallisesti kiintyneellä on voinut olla niin ihana lapsuus, että hän uskoo kaikista ihmisistä hyvää ja joutuu todennäköisesti pettymään.
Tullessaan itse vanhemmaksi, turvallisesti kiintynyt kykenee olemaan tunnetasolla läsnä lapselleen. Hän kestää vauvansa avuttomuuden ja tarvitsevuuden. Hän näkee vauvan omana erillisenä henkilönä, jolla on omat tarpeet, toiveet sekä mieli. Hän pystyy toimimaan vauvansa parhaaksi.
Lapsuuden kiintymyssuhdemalli aktivoituu stressitilanteessa, kuten yksin jäädessään tai pelon hetkellä. Samoin kiintymyssuhdemalli aktivoituu elämän erilaisissa siirtymävaiheissa, kuten vaikkapa muuton tai lapsen syntymän yhteydessä sekä odottamattomissa tilanteissa, kuten läheisen sairastuessa.
Kiintymyssuhdemallin perusteella ei voida ennustaa lapsen menestystä ja hyvinvointia myöhemmin elämässä. Muita vielä merkittävämpiä tekijöitä ovat mahdolliset ikävät tapahtumat, ystävyyssuhteet ja koulunkäynti.
Turvallinen kiintymyssuhde on suojaava tekijä ja turvaton kiintymyssuhde on puolestaan riskitekijä lapsen elämässä. Asia on kuitenkin monimutkainen. Varmaa on se, että turvallinen kiintymyssuhdemalli on lapselle levollisempi ja parempi vaihtoehto: hän luottaa saavansa tarvitsemaansa turvaa ja hoivaa. Hän myös osaa rauhoittua saadessaan tarpeensa tyydytetyksi.
Tiesitkö tämän kaiken turvallisesta kiintymyssuhdemallista? Onko lapsesi kiinnittynyt turvallisesti?
Lähteet: Kodin kuvalehti, Libero, Terveyskirjasto
Teksti: Anne-Mari Valta
Ei vielä kommentteja