Sisarussuhteiden merkitys ja tukeminen

Kuva: Pixabay/Luda Kot

Sisarusten temperamentit, kunkin persoonallisuus, terveys, perhemuoto ja kodin ilmapiiri vaikuttavat sisaruuteen. Näiden lisäksi huomion jakautuminen ja turvallinen hoiva muokkaavat sisaruutta ja lapsia yksilöinä.

Lasten ikä ja ikäero muokkaavat sisarussuhdetta läpi elämän. Sisarusten lukumäärä ja syntymäjärjestys roolittavat usein lapsia. Hyvä vuorovaikutus ja kunkin kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta perheessä tukee kodin turvallista ilmapiiriä ja lasten itsetuntoa.

Temperamenttien yhteensopivuuden ja yksilöllisten erojen ymmärrys voi auttaa sisaruuden vahvistamisessa. Vanhempien suhtautuminen toisiinsa sekä lapsiin ja sen vaikutus kodin tunnelmaan helpottavat myös sisaruutta.

Syntymäjärjestys ja roolit

MLL sanoo olevan tyypillistä, että esikoista katsotaan ylöspäin ja hänestä tullee vastuunkantaja. Toisaalta hän saattaa käyttää valtaansa myös vihamielisesti, minkä vuoksi esikoisen kokemuksen huomioiminen ja tukeminen on tärkeää sisaruuden myötä, ettei hänen kokemuksensa vääristy.

Nuoremmat sisarukset asettuvat usein huolehdittaviksi. Keskimmäinen lapsi voi kokea asemansa taisteluna, jäävänsä paitsioon. Sukupuolensa ainoana edustajana kokemus voi olla helpompi. Kuopus taas saattaa saada erityistä huomiota, toisaalta kokea isomman ikäeron myötä yksinäisyyttä. Ympäristö ja lasten taipumukset vaikuttavat rooliutumiseen.

Roolien tulisi vaikuttaa mahdollisimman vähän. Esikoiselta vaaditaan esimerkiksi usein valmiuksiin nähden tiedostamatta liikaa. Vanhempana tulisi muistaa myös se, ettei sisarusten synnyttämät erilaiset tunteet itsessä saisi vaikuttaa lasten kokemukseen hyväksytyksi tulemisesta itsenään.

Sisaruutta tutkinut psykologin Pia Kaulio sanoo Kodin Kuvalehden artikkelissa sisaruuden muovaavan persoonallisuutta. Sisarusroolit ovat usein hyvin määrittäviä ja vahvoja. Niiden tulisi muuttua hänen mukaansa ajan myötä. Oma itse tai sisarus voi jäädä vieraaksi, jos taantuu aina tavatessa lapsuudessa opittuihin rooleihin.

Vinkit sisarusten välisten ristiriitojen ehkäisyyn:

  • Muista kehua, kun kaikki sujuu hyvin, tue lasten keskinäisiä leikkejä
  • Kannusta sisaruksia toistensa tukemiseen
  • Huolehdi arjen rutiineista, ruokarytmistä, riittävästä aktiivisuudesta ja levosta
  • Älä verta lapsia toisiinsa, vaan kasvata ja kehu heitä yksilöinä
  • Pyri vaalimaan kunkin yksilöllisiä tarpeita tasapuolisuuden sijaan
  • Kaikkien tarpeet kannattaa sanoittaa yhtä tärkeiksi ja se, ettei riitä kuin yhdelle kerrallaan 
  • Jakaminen ja vuorojen opettelu on tärkeää, lisäksi jokaisella voi olla muutama oma asia
  • Tue lasten riitoja pyrkimättä ratkaisemaan niitä, anna sen sijaan lapsille tilaa neuvotella
  • Auta lapsia ymmärtämään toistensa tunteita
  • Opeta lapsille yhteisiä pelisääntöjä ja sosiaalisia taitoja
  • Pyri asettumaan lasten asemaan, ota heidän huolensa tosissaan
  • Riko tarkoituksellisesti välillä luonnostaan tulevia rooleja
  • Keskity lasten kykyihin ja onnistumisiin heikkouksien sijaan, näin itsetunto kohoaa ja heikkouksien hyväksyminen on helpompaa ja itseluottamus auttaa tarttumaan haasteisiin
  • Huumori ja hassuttelu keventävät. On kuitenkin huomioitava, ettei se loukkaa ketään
  • Järjestä kullekin lapselle omaa aikaa vanhempien kanssa, ilman muita sisaruksia
  • Oman hyvinvoinnin huolehtiminen edesauttaa kodin hyvää ilmapiiriä kireyden sijaan
  • Mieti minkälaisen mallin lapset oppivat kodin vuorovaikutuksesta
  • Muista, ettei lapset kuulu aikuisten välisiin riitoihin

Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Teksti: Anna

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.