YTHS kertoo tunnetaitojen tarkoittavan ennenkaikkea omien tunteiden käsittelykykyä, hallintaa ja tunteistaan viestimistä. Tietoisuus itsestä auttaa huomioimaan myös muiden tunteet, mikä parantaa vuorovaikutusta.
Psykologit, Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston puhuvat artikkelissaan tunteiden kohtaamisen ja säätelytaidon kehityksen merkitystä. He painottavat tunteen takana olevan aina jokin tarve, joka vaatii täyttymystä.
Kasvattajien rooli
Tiina Lunberg on haastellut heitä Yle puheella. Lunberg, Pöyhönen ja Livingston keskustelevat siitä, miten paljon tunteiden tukena ja tulkkina olo vaatii aikuisilta itseltään. Moni on jäänyt itse vaille tunnekasvatusta ja omat tunnetaidot voivat olla heikot, jolloin avoimuus omille tunteille voi tuntua haastavalta.
Psykologit kannustavat vanhempia epämukavuusalueelle ja muistuttavat, että taitojen kehittyminen ja ylläpitäminen on elämän mittainen prosessi.
Tunteiden käsittelymalli
Asiantuntijat kertovat Yle puheen haastattelussa tunteiden käsittelymallista. Tunteiden salliminen ja tunnistaminen on ensisijaista, jonka jälkeen siirrytään säätelyyn. Ongelman ratkaisuun tulee keskittyä vasta myöhemmin.
Moni lasten ja nuorten välinen tilanne voi jäädä epäselväksi niin kotona kuin muissa ympäristössä, jolloin juuri sen hetkisen tunteen salliminen ja ikätasoinen, sekä yksilöllinen kohtaaminen ovat ensisijaisia. Tilanteiden läpikäynti ja ratkaisut tulee miettiä vasta myöhemmin, reaktion jälkeen.
Tunnesäätelyn kehitys estyy, jos tunteen luoma reaktio pyritään poistamaan mahdollisimman nopeasti, helpoimmalla keinolla. Syy siihen on usein hyvin inhimillinen ja ymmärrettävä, mutta se opettaa lasta ”pakenemaan” tunteitaan kohtaamisen ja käsittelyn sekä säätelyn sijaan.
Ilmapiirin ja yhteisön merkitys
Pöyhönen ja Livingston nostavat esiin julkisten tilojen vaativan erityistä rohkeutta tunnekasvatuksessa. Vanhemmat kohtaavat yhä paljon syyllistämistä tai syyllistyvät itse, mikä juontaa juurensa hyvin käyttäytymisen ja kiltteyden vaatimisen normiin.
Moni aikuinen on kasvanut itse siihen. Kolmikko pohtii keskustellessaan sitä, kuinka ennen on nähty kyvykkäänä nimenomaan se, etteivät tunteet näy.
Myötätuntoinen katse, ymmärtävät sanat ja mahdollinen apu tukevat oman lapsen suurten tunteiden äärellä jokaista. Useimmiten tilanteissa saatu rauha, tuijotusten tai paheksunnan sijaan riittää. Sallivuus ei tue vain vanhempia ja siten välillisesti lapsia.
Tunnekasvatus osana jokapäiväistä elämää
Oman vanhemmuuden lisäksi varhaiskasvatuksen ja koulun sekä harrastusten tunnekasvatukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Lunberg haastattelee Yle puheella myös urheilupsykologi Tatja Holmia, joka korostaa tunnetaitojen merkitystä myös lasten harrastuksissa, niin hyvinvoinnin kuin suoritustenkin näkökulmasta.
Kasvatuksen ulottuessa kodin rajojen yli vastuu jakautuu ja lapset saavat mahdollisuuden oppia tunnetaitoja monissa ympäristöissä, erilaisten ihmisten tuella. Resurssit eivät mahdollista aina toivottuja lopputuloksia edes ammattilaisilta, mutta niihin tulisi pyrkiä, armollisuutta unohtamatta.
Teksti: Anna
Ei vielä kommentteja