Lapsi tarvitsee vanhemmiltaan sekä muilta ympärillään eläviltä ennen kaikkea huomiota. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan suurin osa lasten ongelmista johtuu huomion puutteesta sekä heidän yrityksistään sopeutua tilanteeseen. Lapsi voi yrittää hakea huomiota tilanteessa, jossa ei sitä koe saavansa riittävästi.
Lapset tarvitsevat kokemuksen siitä, että he ovat arvostettuja ja tuovat ympäristölleen iloa. Vanhempien ja muiden aikuisten huomio, reaktiot ja vastaukset kysymyksiin, auttavat lapsia rakentamaan kuvan siitä, millaisia he ovat. Näin lapsen minäkuva rakentuu ja kasvaa. Terve minäkuva on erittäin tärkeä lapsen itseluottamukselle.
Lapset, jotka kiukuttelevat vanhemmalleen, toivovat yleensä yhdessäoloa ja vuorovaikutusta. Sen ei tarvitse olla mitään suurta ja erikoista. Pienetkin eleet voivat olla hyvinkin merkityksellisiä.
Vanhempien tulisi antaa lapselle halauksia, hyväilyjä, suukkoja ja muita hellyydenosoituksia. Hellyyden osoittaminen lapselle edistää lapsen tervettä psykososiaalista kehitystä. Lapsen mielestä vanhempi, joka osoittaa rakkautta, hellyyttä ja ymmärrystä on paras. Tällöin lapsi voi kasvaa terveessä ympäristössä sekä oppia hyviä taitoja ja tapoja elämää varten.
Hellyyden puutteen merkit lapsessa
Ilman hellyydenosoituksia lapsi tuntee olonsa hylätyksi ja yksinäiseksi. Sillä voi olla myös negatiivisia seurauksia lapsen itsetunnolle. Se heikentää vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta.
Hellyydenpuutteessa olevasta lapsesta voi kehittyä niin sanottu ”ongelmalapsi”. Tällaisella lapsella on vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Hän on jatkuvasti varuillaan ja puolustuskannalla. Se voi aiheuttaa lapsuusajan stressiä ja heikentää vastustuskykyä.
Ilman hellyyttä ja huomiota kasvaneesta lapsesta voi kehittyä tottelematon. Hän saattaa saada kiukkukohtauksia julkisilla paikoilla. Lapsella voi esiintyä agressiivisia piirteitä. Hän voi tuntea olonsa turvattomaksi ja kokea epäluottamusta sekä pelkotiloja. Myös koulumenestys saattaa kärsiä.
Jos lasta ei ole huomioitu riittävästi, se aiheuttaa ongelmia myös aikuisuuteen: tälläinen henkilö saattaa kärsiä huonosta itsetunnosta ja luottamuspulasta. Terveiden rajojen asettaminen on hankalaa. Hän saattaa ylianalysoida ja -reagoida vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Onko lapsesi oireillut joskus hellyyden ja huomion puutetta? Saitko itse lapsena niitä tarpeeksi?
Lähteet: Askel terveyteen, Kodin kuvalehti, MTV, Raising children
Teksti: Anne-Mari Valta
