Kiusaaminen voi pahimmassa tapauksessa jopa invalidisoida ihmisen henkisesti. Henkinen pahoinvointi usein heijastuu myös fyysiseen oloon. Jos joutuu kiusatuksi esimerkiksi työpaikalla, kannattaa toimia nopeasti tilanteen parantamiseksi, sillä työpaikkakiusaaminen voi jatkuessaan vaikuttaa haitallisesti terveyteen jo varsin lyhyessä ajassa.
Moni suomalainen on kokenut joskus jonkinlaista epämiellyttävää kohtelua työpaikallaan. Ihminen itse ei välttämättä edes miellä huonoa kohtelua kiusaamiseksi, mutta jos asiaa tarkemmin tarkastellaan, havaitaan, että kiusaamisen kriteerit täyttyvät.
Kiusaamista on kaikenlainen toisen alistaminen, turha arvostelu ja pahantahtoisten juorujen levittäminen. Kiusaaminen on vallan käyttöä. Valitettavan usein kyse on pohjimmiltaan siitä, että kiusaaja pyrkii pönkittämään omaa asemaansa muita lyttäämällä. Toisinaan kiusaajan motiivina on oma urakehitys, joka hänen näkökulmastaan edellyttää jonkun “raivaamista pois tieltä”. Joskus kyse saattaa olla yksinkertaisesti siitä, että kemiat jonkin henkilön kanssa eivät kohtaa, eikä osata käyttäytyä aikuismaisesti, niin kuin työpaikalla normaalisti tulisi käyttäytyä.
Toki on selvää, että koska olemme vain ihmisiä, reagoimme asioihin tunteella myös silloin, kun olisi viisaampaa reagoida järjellä. Tunteella reagoimisessa ei ole mitään vikaa, jos ihminen ymmärtää kun on tullut tehtyä ylilyönti ja pyytää tällaisessa tilanteessa anteeksi. Anteeksi pyytäminen on taikasana, joka usein saa toisen ihmisen loukkaantumisen tunteen lievenemään merkittävästi. Jos joku kohtelee sinua epähuomiossa väärin, mutta jälkeenpäin ilmaisee ymmärtäneensä virheensä ja pyytää anteeksi tavalla, joka pystyt aidosti uskomaan ja hyväksymään, anteeksiantaminen on paljon helpompaa kuin tilanteessa, jossa huonosti käyttäytyneeltä osapuolelta ei tulee aitoa anteeksipyyntöä.
Kiusaaja voi olla kuka tahansa, vertainen tai myös alainen. Usein kiusaaja kuitenkin on kiusattua korkeammassa asemassa työpaikalla, esimerkiksi tämän esimies. Koska esimies johtaa muita ihmisiä, hänellä tulisi olla edes jossain määrin hyvä sosiaalinen ja psykologinen silmä sille, kuinka toisten ihmisten kanssa tulee toimia. Jos ihminen ei osaa olla hyvä johtaja, hän saattaa jopa heikentää yrityksen toimintaa, koska hän saattaa aiheuttaa alaisilleen huonoa oloa.
Esimiehen tärkeimpiä ominaisuuksia onkin empatia ja kyky kuunnella toisia. Jos omat ajatuksensa runnoo läpi väkisin kuuntelematta toisen näkemyksiä, ei usein ole mahdollista saavuttaa aitoa yhteishenkeä. Työntekijä ei välttämättä ilmaise tyytymättömyyttään sen pelossa, että hän saattaa menettää työpaikkansa, mutta tyytymättömyys jää kytemään mieleen ja vaikuttaa työntekijän ja esihenkilön suhteeseen.
Monilla suomalaisilla on lähipiirissä on usein vähintään yksi tai jopa useampia henkilöitä, jotka ovat kokeneet työpaikallaan kiusaamista. Tämä jo kertoo ongelman laajuudesta. Jos sattuu löytymään työpaikan, jossa kiusaamista ei ilmene millään tasolla, on se tämän valossa niin harvinainen onnenpotkun, että työstä kannattaa pitää kiinni. Toinen vaihtoehto on pyrkiä tekemään omasta työpaikasta sellainen, että siellä ei muita kiusata. Tähän voi jokainen vaikuttaa omalla positiivisella käytöksellään.
Ei vielä kommentteja