Tehtävien menestyksekkään suorittamisen kannalta olennaista on usein organisointi- ja keskittymistaito. Toisilla nämä taidot ovat synnynnäisesti vahvempia kuin toisilla. Onneksi näitä taitoja voi myös opetella, vaikka ei luontaisesti olisikaan taitavin keskittyjä tai järjestyksenpitäjä.
Toisilta lapsilta sujuu esimerkiksi koulutehtävien teko kuin tanssi vain, siinä missä toisille läksyjen teko saattaa olla päivittäistä taistelua. Monille aikuisillekin on tuttu tilanne, jossa pitäisi tehdä jokin tärkeä askare joko kotona tai töissä, mutta on haastavaa saada itseään ryhtymään toimeen, koska on muita ”tärkeämpiä” asioita, jotka ensin pitää hoitaa.
Vaikka kyky keskittyä ja suunnata tarkkaavaisuuttaan onkin osin perinnöllistä, vanhemmat voivat vaikuttaa paljon siihen, kuinka lapsi oppii laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja suorittamaan tehtäviä tehokkaasti. Keskittymiskyvyn harjoittamisesta on lapselle paljon hyötyä esimerkiksi opiskellessa ja myöhemmin aikuisena työelämässä. Siksi vanhemman kannattaa harjoitella keskittymistä yhdessä lapsen kanssa varsinkin jos tuntuu, että omalle lapselle tarkkaavaisuuden suuntaaminen käsillä olevaan tehtävään saattaa olla haastavaa.
Harjoitteluvaiheessa tehtävän suorittamisen voi jakaa kolmeen osaan.
Aloitusvaihe
Tässä vaiheessa lasta voi neuvoa keräämään tarvikkeet, jotka hän tarvitsee tehtävän suorittamiseen. Jos esimerkiksi kyse on läksyjen teosta, hän voi kerätä kynät, kumit ja muut tarvikkeet pöydälleen.
Keskittymisvaihe
Tässä vaiheessa lapsi aloittaa tehtävän tekemisen. Tämä vaihe voi olla toisille lapsille hyvin haastava. Moni aikuinenkin tietää, kuinka vaikeaa on välillä sanoa mielessään “ei” erilaisille distraktoreille. Juuri kun on aloittamassa jotakin tärkeää asiaa, mielessä käy, että pitäisikin imuroida ensin. Kohta huomaakin siivonneensa kaksi tuntia ja käyttäneensä kaiken sen energian siivoamiseen, mikä piti käyttää tehtävän suoritukseen.
Lapsella voi olla täysin samanlainen tilanne, mutta hänen saattaa olla vielä aikuistakin vaikeampaa keskittyä tahdonvoimallaan tehtävän suorittamiseen, kun mieli tekisi vilkaista puhelinta, pelata peliä tai tehdä muuta hauskaa. Aikuinen voi tässä kohtaa olla suureksi avuksi kannustamalla ystävällisesti lasta tekemään tehtävän ensin ja vasta sen jälkeen muut asiat.
Viimeistelyvaihe
Viimeistelyvaiheessa lapsi voi tarkistaa tehtävän jokaisen vaiheen, esimerkiksi käydä läpi läksyjensä vastaukset. Tässä vaiheessa hän voi vielä tehdä viimeisiä viilauksia ja korjauksia. Jos läksyjen tekoon kuuluu papereiden tai tiedostojen järjestelyä tai lähettämistä opettajalle, tässä vaiheessa voi tehdä tällaiset asiat ja varmistua, että tehtävän suorituksen lisäksi se tulee myös lopetettua oikein ja säilöttyä sinne minne pitääkin.
Tätä kolmen kohdan metodia voi opettaa lapselle muissakin asioissa kuin läksyjen teossa. Monelle aikuisellekin on hyväksi oppia organisoimaan esimerkiksi työasioita tai tärkeitä vapaa-ajan tehtäviä vastaavalla tavalla, jotta työt tulevat varmasti tehtyä silloin kuin pitää. Jos vanhempi opettaa tällaista järjestelmällisyyttä lapselleen jo pienestä pitäen, lapsen on paljon helpompaa saada tärkeät tehtävät suoritettua myös aikuisena.
Lähde: Johns Hopkins All Childrens Hospital
Teksti: Sonja
