Lapsen liikkumista rajoittava sairaus voi olla vanhemmalle henkisesti hyvin vaikea

gray wheelchair beside chair
Kuva: National Cancer Institute

Oman lapsen sairastuminen on aina jo itsessään vanhemmalle suuren surun aiheuttaja. Ahdistusta voi lisätä entisestään, jos lasta joutuu kieltämään liikkumasta, vaikka tämän haluaisi juosta ja leikkiä.

Monilla pienillä lapsilla on vakavia sairauksia, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä voimakkaasti monilla eri osa-alueilla. Tällaisista tilanteista kuullessa tulee aina hyvin surullinen olo kun ajattelee, kuinka vaikea tilanne on lapselle itselleen sekä hänen läheisilleen.

Jos lapsi on saanut elää ensimmäiset vuotensa terveenä ja sitten sairastuu niin, että ei enää kykene liikkumaan aiemmalla tavalla, se on ymmärrettävästi hyvin turhauttavaa lapselle. Varsinkaan hyvin nuori lapsi ei usein voi ymmärtää, miksi hän ei enää voi liikkua samalla lailla kuin ennen, jos hänellä ei ole kipuja ja menohaluja olisi. Vanhemmalle lapselle on mahdollista selittää sairauden mekanismia, jolloin hän ymmärtää paremmin tilanteen. Tämä ei toki poista surua siitä, että lapsi ei enää pysty samoihin asioihin kuin aiemmin, mutta se saattaa silti jollakin tasolla helpottaa oloa, kun tiedostaa, mistä asiat johtuvat.

Lapsi saattaa haluta leikkiä entiseen tapaan liikuntarajoitteista huolimatta

Jos lapsi on hyvin nuori, hänelle ei välttämättä pysty selittämään, että hän ei enää saa tehdä tietynlaisia asioita, koska näiden asioiden tekeminen saattaa aiheuttaa hänelle vaaraa. Esimerkiksi jos lapsen sairaus vie liikuntakykyä hiljalleen, hänellä saattaa olla paljon menohaluja, mutta vanhemmat eivät enää välttämättä voi antaa hänen riehua samaan tahtiin kuin aiemmin, koska tämä saattaa asettaa hänet vaaraan esimerkiksi kaatumisen tai muiden onnettomuuksien muodossa. Saattaa myös olla, että liikkuminen on niin suuri fyysinen ponnistus, että lapsen elimistö joutuu liian koville, mikäli hänellä on jokin vakava sairaus. Vanhemmat joutuvat tällöinkin rajoittamaan lapsen liikkumista, mutta lapsi itse ei välttämättä ymmärrä rajoitusten syytä, mikä saattaa aiheuttaa hänelle voimakasta turhautumista.

Vanhemmille on ymmärrettävästi sydäntäsärkevää joutua kieltämään lastaan leikkimästä, kun lapsi kovasti haluaisi sitä tehdä. Varsinkin jos kyseessä on etenevä sairaus, johon ei ole parannuskeinoa, vanhemmat usein haluaisivat antaa lapsen nauttia täysin rinnoin liikkumisesta niin kauan kuin tämä pystyy siihen. Toisaalta vanhempi ei halua, että lapsi loukkaa itsensä, jos hän ei enää kunnolla hallitse motoriikkaansa. Tällaisten valintojen tekeminen voi olla vanhemmalle äärimmäisen vaikeaa henkisesti.

Yksin ei kannata jäädä ahdistavien ajatusten kanssa. Jos lapsen sairastuminen aiheuttaa voimakasta ahdistusta vanhemmalle, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. Pitämällä itsestään huolta vanhempi voi parhaiten pitää huolta myös lapsestaan.

Teksti: Sonja

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.