Millä tavoilla stressi näkyy lapsessa – Kuinka vanhempi voi auttaa ahdistunutta lasta?

Millä tavoilla stressi näkyy lapsessa – Kuinka vanhempi voi auttaa ahdistunutta lasta?
Kuva: Chinh Le Duc

Vanhemmat voivat ruuhkavuosien keskellä olla itse hyvin stressaantuneita, jolloin heiltä joskus saattaa jäädä huomaamatta, että myös lapsi voi olla stressaantunut ja oireilla tämän takia erilaisin tavoin.

Lapsen stressi saattaa ilmetä eri lailla kun aikuisen stressi ja siksi keinot, joilla stressaantunutta lasta voi auttaa, voivat myös olla hiukan erilaisia kuin stressaantuneen aikuisen kohdalla.

Mistä tietää, että lapsi on stressaantunut?

Ideaalisessa tilanteessa lapsi itse osaa kertoa olevansa ahdistunut ja stressaantunut. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole. Varsinkin jos lapsi on kovin nuori, hänen saattaa olla haastavaa kuvailla omia tunnetilojaan, eikä hän välttämättä edes tiedä oikeita sanoja ahdistuksen ja stressin tunteilleen. Teini-ikäinen lapsi saattaa pystyä kuvailemaan ahdistunutta oloaan, mutta teini-ikäisen tapauksessa lapsi ei välttämättä halua ylipäätään puhua tunteistaan vanhemmilleen. Teini-ikäinen saattaa myös olla kyvytön tunnistamaan omaa stressiään ja saattaa käyttäytyä huonosti ymmärtämättä, että syy hänen voimakkaaseen reagointiinsa on itseasiassa stressi.

Esimerkiksi seuraavanlaiset fyysiset oireet voivat viitata siihen, että lapsi on stressaantunut:

  • Päänsärky
  • Vatsa- tai rintakipu
  • Vaikeus nukkua tai painajaisten näkeminen
  • Yökastelu
  • Sairauden tai vamman teeskentely välttääkseen sosiaalisiin tilanteisiin osallistumisen
  • Fyysinen epämukavuus tai kipu ilman selkeää ulkoista syytä

Emotionaalisen stressin oireet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia (näiden lisäksi muunlaisetkin oireet ovat mahdollisia):

  • Voimistunut ahdistuneisuus, huolestuneisuus tai pelkotila
  • Mielialan vaihtelut
  • Levottomuus tai kyvyttömyys rentoutua
  • Takertuvuus
  • Itkuisuutta
  • Vaikeuksia keskittyä tai motivoitua
  • Taantuminen aiemmalle kehitysasteelle
  • Sosiaalinen eristäytyminen tai haluttomuus osallistua aktiviteetteihin, joista lapsi on aiemmin nauttinut

Taaperoilla ja vauvoilla stressin oireet saattavat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

  • Vähentynyt ruokahalu
  • Aiempaa takertuvampi, ahdistuu esimerkiksi vanhemman lähtiessä huoneesta
  • Heräily aiempaa useammin tai vähentynyt nukkuminen
  • Voimakasta itkuisuutta ilman ilmeistä syytä
  • Poispäin katsominen, kiemurtelu tai muunkaltainen välttelykäytös

Kuinka stressaantunutta lasta voi auttaa?

Tärkeintä on pitää huolta siitä, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Lapsen kanssa on tärkeää säilyttää hyvä puheyhteys ja hänen kanssaan tulee viettää riittävästi kiireetöntä laatuaikaa. Lasta voi myös auttaa oppimaan stressinhallinnan taitoja jo nuorella iällä. Tästä taidosta tulee olemaan hänelle paljon hyötyä läpi elämän.

Vanhempi itsekin voi opetella hallitsemaan stressiään paremmin, sillä jos vanhempi on rauhallinen, tämä vaikuttaa rentouttavasti myös lapseen. Jos tiedossa on elämänmuutoksia, näistä kannattaa kertoa lapselle hyvissä ajoin. Lapsen voi myös antaa osallistua perheen päätöksentekoon ikänsä edellyttämällä tasolla. Nämä asiat lisäävät lapsen turvallisuudentunnetta.

Jos lapsen stressitila vaikuttaa vakavalta, kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä lääkäriin.

Lähde ja lisätietoa: PsychCentral

Teksti: Sonja

Avatar photo

Ruuhkavuodet toimitus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *