Ettehän pidä kirjaa, kumpi nousee öisin hoitamaan lasta? Se voi aiheuttaa ongelmia parisuhteelle

man in white robe beside woman in white shirt
Kuva: Damir Spanic

Yöheräilyt tulevat lapsiperheessä tutuksi. Moni vanhempi osaakin odottaa jo ennakkoon univajeisia päiviä, kun vauva on tulossa taloon.

”Sinun vuorosi nousta katsomaan vauvaa”, uninen ääni mutisee.
”Ai sinuako väsyttää? Nousitko itse ylös neljältä aamulla vaihtamaan vaippaa”, kuuluu vastaus.

Monet vanhemmat käyvät tämänkaltaisia keskusteluja, kun lapsi on herättänyt heidät kesken unien. Yöllisten hoitovuorojen seuraaminen ja omista teoista muistutteleminen (ns. sleep scorekeeping, unikirjanpito) voi kuitenkin tuntua toisesta osapuolesta ärsyttävältä.

PureWow’n mukaan unikirjanpito tarkoittaa sitä, että yksi vanhempi ei voi puhua yöllisen lapsenhoidon synnyttämästä univajeesta ilman, että toinen vanhempi tasoittaa tai nokittaa vastauksellaan. PureWow’n mukaan vanhemmat turvautuvat unikirjanpitoon heti, kun tuttu rytmi on mennyt uusiksi.

Parisuhdevalmentaja Jocelyn Freemanin mukaan unikirjanpito ei tee hyvää vanhempien parisuhteelle. Väsymys pahentaa unikirjanpitoa, ja sen taustalla on katkeruus siitä, että kumppani ei enää tunnista, miten suhteen toinen osapuoli panostaa lapsen hoitamiseen.

”Unikirjanpito on todellisuudessa tapa viestiä kumppanille, että ’Huomaatko minut, arvostatko minua”, Freeman sanoi PureWow’lle.

Kommunikaatio avuksi

Vaikka huonosti nukutut yöt eivät ole mitenkään nautinnollisia, osaavat vanhemmat usein olla empaattisia toisiaan kohtaan – alussa. Ajan mittaan univaje voi normalisoitua, minkä jälkeen sitä ei enää tiedosteta samalla tavalla. 37-vuotias amerikkalaisäiti antoi tästä esimerkin PureWow’lle.

”Kun poikani oli neljä kuukautta vanha, olin minä imettäjänä se, jonka päävastuulla oli herätä öisin, mutta mieheni yritti olla tukenani. Tai hän laittoi minulle kahvin valmiiksi aamulla – se oli tapa huomioida minut”, hän kertoi.

Äidin mukaan poika on nyt 4-vuotias ja nukkuu yhä useimmat yöt parin sängyssä. Äiti sanoi, että hän on hyvin tietoinen siitä, että hän on ainoa, joka ei saa nukuttua. Mies puolestaan vain kuorsaa tai saattaa herättyään siirtyä lapsen tyhjään sänkyyn nukkumaan, mikä on äidin mielestä vielä pahempi asia.

Jos kumppanisi kanssa pidätte usein kirjaa siitä, miten olette nukkuneet, kannattaa tämä tapa lopettaa. Parempi tapa on sen sijaan viikoittain keskustella molempien tarpeista, haluista ja tunteista.

”Aikatauluttakaa keskustelu kalenteriinne. Kun kohtaatte vaikeita aiheita, kuten miten nukutte öisin, koettakaa olla ilmaisematta turhautumistanne. Sen sijaan kannattaa opetella hyödyllisempiä taitoja. Voit esimerkiksi sanoa kumppanillesi näin: ’Olen ollut uupunut viime aikoina ja herännyt toistuvasti. Voisitko hoitaa lasta, jotta voin yrittää levätä? Tai hoitaa iltatoimet, jotta voin mennä sänkyyn aikaisemmin'”, Freeman sanoi vinkkinä.

Tärkeintä on, että löydätte aikaa kuunnella toisianne sellaisessa ympäristössä, jossa kumpikin voi olla rauhallinen, ja yritätte yhdessä ratkaista ongelmia. Ja sekin auttaa, kun antaa toinen toisensa nukkua enemmän.

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.