Kouluruokailun suosio vähenee yläkouluikään tultaessa. Osa oppilaista jättää kouluaterian kokonaan syömättä. Osa sen sijaan korvaa sen välipaloilla, jotka saattavat olla epäterveellisiä.
Alakouluikäisistä oppilaista suurin osa osallistuu kouluruokailuun, mutta moni ei syö aterian kaikkia osia. Kouluateria on kuitenkin ravitsemuksellisesti täysipainoinen, kun sen kaikki osat nautitaan. Niitä ovat lämmin ruoka, salaatti, ruokajuoma, leipä ja levite.
Lasten ruokavalintoihin vaikuttavat heidän omat mieltymyksensä sekä ympäristön antama malli. Kotona tulisi suhtautua kouluruokailuun avoimen myönteisesti. Kun kotona arvostetaan säännöllisiä aterioita ja kannustetaan kouluruokailuun, tuetaan samalla lapsen opiskelukykyä sekä tervettä kasvua ja kehitystä.
Murrosikä on terveysvalintojen kannalta kriittisintä aikaa. Selvitysten mukaan lasten osallistuminen kouluruokailuun vähenee ylemmille vuosiluokille siirryttäessä. Erityisesti näinä vuosina on tärkeää, että kotona on myönteinen asenne kouluruokailuun. Kouluaterian korvaamista epäterveellisillä välipaloilla ei suosita.
Kouluruoan väliin jättämisen syynä ei aina ole se, että lapsen mielestä ruoka olisi pahaa. Mikäli kauppoja on aivan koulun lähellä, on lasten helpompi käydä sieltä ostamassa itselleen epäterveellisiä välipaloja. Syömättömyyden taustalla voi olla perheen ateriarytmiin liittyviä asioita, joita kannattaa selvittää. Taustalla saattaa olla myös psyykkiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä syitä.
Keinoja vanhemmille tilanteessa
1.Koulun ja kodin yhteistyö
Aktiiviset vanhemmat voivat saada paljon hyvää aikaan kouluruokailun suhteen. Kun mukaan otetaan viisas rehtori ja tiedostavat opettajat, suotuisa vaikutus moninkertaistuu. Kouluun voidaan perustaa esimerkiksi kouluruokailuun keskittyvä kehittämistyöryhmä.
Ryhmässä on hyvä olla vanhempien edustajien lisäksi edustajia koulun eri henkilöstöryhmistä ja vähintään kaksi oppilasta. Työryhmä voi ideoita muun muassa teemaviikkoja, juhlapäiviä sekä tutustumisretkiä paikallisten ruoantuottajien luokse.
2. Osoita kiinnostusta lapsen kouluruokailua kohtaan
Vanhemmat voivat näyttää itse esimerkkiä kotona ja osoittaa kiinnostusta lapsen syömistä kohtaan. On tärkeää, että vanhempi suhtautuu myönteisesti kouluruokaan ja ruokailuun.
3. Keskustelkaa terveellisen ravinnon vaikutuksista
Näin lapsi oppii valitsemaan oikein ja suhtautumaan ruokaan luontevasti. Myös herkuttelu silloin tällöin kuuluu asiaan, kun ruokavalion perusta on kunnossa.
4. Aseta rajat ja ehdot
Murrosikäisen kohdalla vanhempi voi asettaa taskurahan ehdoksi, ettei rahalla osteta kouluruoan korvikkeeksi välipaloja tai varsinkaan epäterveellisiä sellaisia.
5. Yhteiset hetket
Yhdessä syöminen kannattaa monestakin syystä: se ravitsee niin lapsen kuin aikuisen kehoa ja mieltä. Samalla voi vaihtaa päivän kuulumiset. Ja puhua myönteisiä asioita syömisestä, ruoasta ja kouluruokailusta.
6. Positiivinen palaute
Lapsi ja nuori tarvitsee positiivista palautetta myös ulkonäöstään. Kotona on hyvä ottaa puheeksi, että itseään arvostava ihminen pitää huolta niin henkisestä kuin fyysisestä hyvinvoinnistaan. Jotkut yläkouluikäiset tytöt jättävät kouluruoan väliin pelätessään lihoamista. WHO:n vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan liki puolet tytöistä mieltävät itsensä ylipainoisiksi, vaikka painoindeksin perusteella vain 11 prosenttia kärsii ylipainosta.
Syökö lapsesi kouluruokaa? Miten voisit tukea lastasi asiassa?
Lähteet: Maistuva koulu ja Opetushallitus
Teksti: Anne-mari Valta
