Sairaalabakteerit ovat mikrobeja, jotka ovat muuntuneet joillekin antibiooteille vastustuskykyiseksi. Myös terveeseen suolistomikrobistoon kuuluvista bakteereista tunnetaan sairaaloihin sopeutuneita alatyyppejä. Nämä bakteerit ovat erityisen vaarallisia riskiryhmiin kuuluville potilaille, joiden elimistön puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt tai joiden suolistomikrobisto on epätavallisessa tilassa.
Uuden tutkimuksen mukaan terveillä vastasyntyneillä ei ole suurempaa riskiä saada mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistobakteereja kuin aikuisilla, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan. Sama tulos havaittiin niin alateitse kuin keisarinleikkauksella syntyneiden vauvojen kohdalla.
Alateitse tapahtuvassa synnytyksessä vauvat saavat välitöntä suojaa synnyttäjältä siirtyvästä mikrobistosta. Koska keisarinleikkauksella syntyvät vauvat eivät saa tätä suojaa, on heidän mikrobisto köyhempi, ja näin ollen etenkin he voisivat olla alttiita sairaalabakteereille.
Helsingin yliopiston mukaan tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, etteivät sairaaloihin erikoistuneet suolistobakteerien alatyypit olleet päässeet kolonisoimaan vauvoja lainkaan. Alateitse ja keisarinleikkauksella syntyneiden vauvojen välillä ei myös havaittu merkittävää eroa antibioottiresistenttien bakteerin määrässä.
”Oli erityisen ilahduttava uutinen, etteivät sairaalabakteerit kyenneet asettumaan taloksi keisarinleikkauksella syntyneihin vauvoihin, koska nämä bakteerit lisäävät merkittävästi vaikeasti hoidettavien infektioiden riskiä”, kommentoi Helsingin yliopiston professori Jukka Corander, joka oli yksi tutkimuksen johtajista.
”Vedimme tästä sen johtopäätöksen, että terveet vastasyntyneet, joita ei hoideta antibiooteilla, välttävät yleisesti ottaen hyvin nämä mikrobit”, hän jatkaa.
Ensimmäisellä bakteerikannalla etulyöntiasema
Tutkimuksessa hyödynnettiin uutta laskennallista menetelmää, jonka avulla suolistossa elävien bakteerien lyhyistä dna-fragmenteista voidaan nopeasti koota tarkka kuvaus niiden genomeista jopa yksittäisten bakteerilajien geneettisten alatyyppien tasolla. Menetelmän on kehittänyt Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tommi Mäklin väitöstyössään.
Tutkimuksessa vastasyntyneet oli jaettu synnytystavan mukaan kahteen ryhmään. Noin puolet vauvoista oli syntynyt alateitse ja loput keisarinleikkauksella. Kummastakin ryhmästä kerättiin toistuvasti ulostenäyte ja näytteistä eristettiin bakteerien dna kattavaa sekvensointia varten.
Tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteena olivat Escherichia coli, Klebsiella pneumoniae ja Enterococcus faecalis -bakteerit. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erityistä E. coli -bakteerin alatyyppiä, joihin liittyy merkittävästi korkeampi infektioriski.
Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että ensimmäisenä vastasyntyneen suolistoon päässyt E. coli -bakteerikanta sai selkeän etulyöntiaseman muihin verrattuna. Bakteerikanta kykeni estämään muiden kantojen kolonisaation ensimmäisten elinviikkojen aikana.
Helsingin yliopiston mukaan tutkimuksessa hyödynnetyn korkearesoluutiometagenomiikan avulla pystyttiin tunnistamaan bakteerilajien alatyyppejä, jotka eroavat ominaisuuksiltaan merkittävästi toisistaan esimerkiksi taudinaiheutuskyvyn ja antibioottiresistenssin suhteen. Aiemmissa tutkimuksissa vastaava mikrobiomin kuvaus on jäänyt lajitasolle.
Tutkimuksessa käytettiin Englannissa kerättyä aineistoa. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä ja voit tutustua niihin englanniksi täällä.
Teksti: Miia
