Miten saada lapsi muuttamaan oppimaansa huonoa toimintamallia?

Ihmiset kehittävät elämän varrella monenlaisia toimintamalleja. Pienetkin lapset suunnittelevat mielessään tapoja, joilla toimivat erilaisissa tilanteissa. Toisinaan lapsen tavat voivat saada vanhemman tuskastumaan ja miettimään, miten toimintamallin saisi muutettua paremmaksi. Välillä keinot tilanteen muuttamiseksi voivat olla kadoksissa eikä muutosta tunnu tulevan, vaikka kokeilisi kaikki mieleen tulleet keinot.

Ihminen kehittää jopa huomaamattaan erilaisia toimintatapoja. Nämä toistuvat aina samoissa tilanteissa, kun kyseisen tapahtumaketjun laukaiseva asia tapahtuu. Lapsella nämä tavat voivat toteutua dramaattisesti ja ylikorostuneesti. Periaatteessa kehitetyissä malleissa ei ole mitään huonoa, mutta toisinaan ne voivat muodostua ongelmallisiksi ja silloin niistä on hyvä päästä eroon. On tarpeen keksiä keino, jonka avulla opitaan uusi ja parempi toimintatapa.

Esimerkki toimintamallista, joka kaipaa muutosta

Arkipäiväiset asiat voivat saada lapsen elämän pois raiteiltaan ja dramaattisuuden kasvavaan hurjiin mittakaavoihin. Lapsi voi esimerkiksi reagoida dramaattisesti perheenjäsenen pieraisuun. Totutun toimintamallin käynnistymiseen riittää pelkkä pierua muistuttava ääni, jonka lapsi kuvittelee olevan pahanhajuinen ja koko asunnon hetkessä täyttävä hajuelämys. Lapsi toimii dramaattisesti: pitää kaksin käsin kiinni nenästä ja juoksee huutaen toiseen huoneeseen hajua pakoon. Samaan huoneeseen ei voi enää palata ja tästä seuraa pitkäkestoinen kiukuttelu.

Joka kerta pierua muistuttavan äänen kuuluessa tapahtuu sama juttu. Tällaisesta uudelleen ja uudelleen toistuvasta tilanteesta tulee kaikille osapuolille kurja kierre. Jotkut perheenjäsenet saattavat jopa tahallaan ärsyttää lasta, kun tietävät hänen reagoivan dramaattisesti. Ikävää ja kaikkien hermoja raastavaa on se, että huutoa ja melua seuraa joka kerta, kun töräytys kuuluu.

Millaisia keinoja on päästä eroon lapsen huonosta toimintamallista?

Jos perheessä on jokin asia, johon lapsi reagoi epäsopivalla tavalla kerta toisensa jälkeen, on hyvä miettiä keinoja tilanteen muuttamiseen. Mikä auttaisi siihen, että lapsen toimintamallia saisi muokattua paremmaksi? Mannerheimin Lastensuojeluliiton kirjoituksessa lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson toteaa: “Ihminen oppii parhaiten positiivisen toiminnan vahvistamisen kautta”. On tärkeää muistaa kehua ja kannustaa, koska ne ovat avain käytöksen muutokseen, todetaan tekstissä.

Tarrataulu

Tarrataulu on etenkin pienempien lasten kanssa usein toimiva keino muuttaa käytöstä parempaan. On tärkeää muistaa kehua hyvästä käytöksestä. Sen lisäksi lapsi saa tauluun tarran ja tietyn tarramäärän ollessa täysi on vuorossa sopiva palkinto. Aikuinen ja lapsi voivat etukäteen miettiä yhdessä sopivan palkinnon. Sen ei välttämättä tarvitse olla tavara vaan yhtä hyvin se voi olla vaikka retkipäivä vanhemman kanssa. Usein riittää, että tarrataulu on käytössä hetken aikaa ja uusi tapa on tullut vanhan tilalle. Iltalehden kirjoituksessa todetaan: “Palkitsemisen on todettu vahvistavan lapsen toivottuja toimintatapoja”. Oleellista on se, että lapsi oppii rutiininomaisesti toimimaan paremmin.

Huomion kiinnittäminen muualle

Kriittisellä hetkellä vanhemman kannattaa kiinnittää lapsen huomion johonkin muuhun asiaan. Lapsi unohtaa hetkessä normaaliksi kehittämänsä toimintatavan. Toistamalla taas seuraavalla kerralla huomion varastamista, voi aiempi toimintamalli olla pian historiaa.

Teksti: Liisa