Ruuhkavuosina arki on usein kiireistä, tämän tietävät kaikki vanhemmat. Kiireinen arki altistaa usein ihmisen stressille ja väsymykselle. Toiset vanhemmat näyttävät kuitenkin pärjäävän ruuhkavuosien kiireen kanssa stressaantumatta. Mikä on heidän salaisuutensa? Kuinka henkisestä hyvinvoinnista voi pitää parhaiten huolta?
Ihmiselle on luonnollista kokea ärtymystä, kun asiat eivät suju siten kuin hän on suunnitellut. Varsinkin jos elämässä on stressiä, saattaa olla vaikeaa mukautua nopeisiin muutoksiin. Jos on suunnitellut päivänsä tietynlaiseksi ja itsestä riippumattomasta syystä aikataulut muuttuvat, harva pystyy suhtautumaan asiaan täysin rennosti. On tavallista, että ärtymys täyttää mielen ja negatiivinen tunnetilamme saattaa helposti kohdistua johonkin lähellämme olevaan ihmiseen.
Läheiset ihmissuhteet ovat usein avainroolissa stressin hallitsemisessa
Vaikka itse olisi kuinka väsynyt ja stressaantunut, ei se oikeuta huonoa käytöstä toista kohtaan. Toisaalta kuka tahansa meistä voi kokea huonon päivän, jolloin puhumme toisille kärttyisästi, vaikka emme sitä tarkoita. Läheiset ihmiset ovat kuitenkin jaksamisen kannalta niin tärkeä voimavara, että kannattaa pyrkiä olemaan vaarantamatta näitä ihmissuhteita. Jos suhteet läheisiin alkavat huonontua, tämä vaarantaa oman jaksamisen. Siksi kannattaa pyrkiä minimoimaan tilanteet, joissa tulee kohdeltua läheisiä huonosti oman stressitilan takia. Paras keino tämän päämäärän saavuttamiseksi on pyrkiä minimoimaan stressin määrä.
Jos asiat tuntuvat kaatuvat päälle ja arki on liian hektistä, kannattaa istua alas ja miettiä, olisiko kenties mahdollista vähentää joitakin arjen aktiviteetteja siten, että päiviin tulisi lisää tyhijä tunteja. Ihminen tarvitsee aikataulutetun elämän vastapainoksi tietyn määrän sellaista aikaa, jolloin voi rentoutua ilman aikatauluja. Tällaisen muutoksen tekeminen saattaa jo itsessään rentouttaa mieltä niin paljon, että ihmisen on mahdollista suhtautua rennommin yllättäviin tapahtumiin. Sen sijaan jos jatkuvasti on ajanut itsensä aivan äärirajoille aikataulujen ja jaksamisen suhteen, on usein vaikea säädellä omaa ärtymystään yllättävien tilanteiden osuessa kohdalle.
Kannattaa siis jo etukäteen tiedostaa, että mikäli aikatauluttaa arkensa liian tiukkaan, tästä seuraa väistämättä usein se, että oma henkinen sietokyky nopeille muutoksille ja yllätyksille on hyvin pieni. Kannattaakin jättää kalenteriin tyhjää aikaa riittävästi, että mieli pääsee rentoutumaan. Tällöin pystyy varautumaan paremmin myös arjen yllätyksiin.
Ennakointi on paras varautumiskeino
Kannattaa myös jo ennalta käsin harjoittaa mieltään siihen, kuinka suhtautua tilanteeseen, jossa tapahtuu jotain yllättävää. Mielikuvaharjoittelu on usein hyvin tehokasta. Jos olemme jo etukäteen kuvitelleet tilanteen, jossa jokin asia yllättäen meneekin eri lailla kuin odotimme, mielikuvaharjoitus saattaa helpottaa suhtautumista silloin, kun tilanne todella on päällä.
Mielikuvaharjoittelu ei vaadi sitä, että tietäisimme täsmälleen minkälainen tilanne on kyseessä. Riittää, että mietimme aktiivisesti sitä, kuinka suhtaudumme, jos yhtäkkiä esimerkiksi aikataulut muuttuvat mistä tahansa syystä. Tällainen mentaalinen etukäteisharjoittelu auttaa säätelemään reaktiotamme myös silloin, kun on tositilanne kyseessä.
Teksti: Sonja
