Kun lapsi muuttaa omilleen, kyseessä on suunnaton elämänmuutos niin lapselle itselleen kuin myös hänen vanhemmilleen. Koti tyhjenee ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, mikä saattaa aiheuttaa vanhemmalle voimakasta surua, ahdistusta ja negatiivisia tuntemuksia. Joskus vanhemman on vaikeaa muuttaa rooliaan nuoren lapsen hyvinvoinnista vastuussa olevasta huoltajasta aikuisen lapsen vanhemmaksi.
Suurin osa vanhemmista osaa antaa lapsen kokeilla omia siipiään huolehtimatta liikaa. Toisinaan vanhemman on kuitenkin vaikea olla sekaantumatta lapsen elämään. Aikuisen lapsen elämässä saa ja pitääkin olla mukana, mutta hänen pitää myös antaa itsenäistyä.
Kun lapsi on juuri muuttanut pois kotoa ja vasta opettelee omaa itsenäistä elämää, hänestä saattaa olla mukavaa, että vanhemmat käyvät hänen luonaan usein ja tuovat esimerkiksi ruokaa. Myös vanhemmista voi tuntua hyvältä pystyä olemaan osallisena nuoren elämässä ja auttamaan häntä.
Tällaisessa tilanteessa kannattaa kuitenkin olla varovainen sen suhteen, ettei vanhemman auttamishalu menee liiallisuuksiin. Nuoren on hyvä itsekin joskus havaita, että wc-paperi todellakin pääsi loppumaan kaapista, koska vanhempi ei ole sitä tuonut. Tällä tavalla nuori pikkuhiljaa oppii itsenäiseen elämään ja myös vanhemmalle tekee hyvää opettaa itseään ottamaan henkistä etäisyyttä arjen tasolla nyt jo aikuiseen lapseensa.
Usein sekä lapsi että vanhempi nauttivat siitä, kun voivat antaa ja vastaanottaa apua
Nuori aikuinen toki hyötyy, jos vanhemmat tuovat toisinaan ruokaa ja auttavat arjessa. Tämä ei ole lainkaan itsestäänselvä asia. Monen tilanne on sellainen, että omat vanhemmat eivät joko halua tai kykene auttamaan lainkaan itsenäisen elämän alussa.
Vanhemmalle voi olla tärkeää pystyä auttamaan lasta hänen muutettua pois kotoa. Tämä saattaa olla vanhemman kannata tietynlainen henkinen pehmeä lasku lapsesta irtautumiseen, kun irtautumista ei käytännössä tarvitse tehdä yhdessä yössä. Jos molemmat osapuolet ovat sinut asian kanssa, eikä kummaltakaan taholta kyseessä ole vain omien tarpeiden täyttäminen toisen kustannuksella, tällainen järjestely on täysin hyväksyttävää, kun kyseessä on kaksi aikuista ihmistä.
Moni saattaa ulkopuolisena tuomita tällaiseen järjestelyn ja todeta, että vanhempi hyysää liikaa lastaan, tai että lapsi hyväksikäyttää vanhempaansa. Kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan voi tietää minkälainen dynamiikka toisessa perheessä valitsee. Jos molemmat osapuolet kokevat onnellisuuden tunteita ja ovat tyytyväisiä tällaiseen järjestelyyn eikä järjestely vahingoita ketään, ei tällaisessa tilanteessa ulkopuolisten tulisi myöskään suhtautua tuomitsevasti. Jokainen voi elää tyylillään, jos ei vahingoita muita ja kokee olonsa hyväksi. Vähintä mitä ympäristö voi tehdä, on hyväksyä toisten elämäntapa siinäkin tapauksessa, että se eroaisi omasta elämäntavasta.
Teksti: Sonja
