Säännöllinen liikunta on osa terveellisiä elämäntapoja. Kun perustaa perheen, vaatii pienistä lapsista huolehtiminen aikaa ja voimavaroja niin, että liikunta voi jäädä muun arjen jalkoihin.
Vanhempien liikunnan harrastaminen vähenee heti ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, selviää Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Tutkimuksessa seurattiin nuorten aikuisten (18-30 vuotta) liikunnan harrastamista keski-ikään saakka. Vertailun kohteena oli lapsettomien ja lapsia eri ikäisinä saaneiden vanhempien liikunnan harrastaminen 19 vuoden ajanjaksolla.
Osallistujat luokiteltiin kestävyysliikuntasuosituksen täyttäviksi silloin, jos he kertoivat harrastavansa reipasta liikuntaa vähintään 2-3 kertaa viikossa niin, että liikuntaa kertyi viikon aikana yhteensä ainakin 2-3 tuntia.
”Ennen lasten saantia tutkittavista lähes puolet liikkui aikuisten kestävyysliikuntasuosituksen täyttäen, mutta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeisinä vuosina tämä osuus tippui noin kolmannekseen”, yliopistonlehtori Sanna Palomäki Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että alle 6-vuotiaiden lasten vanhempien liikunnan harrastaminen oli sekä äitien että isien osalta vähäisempää kuin lapsettomilla. Erityisesti äitien liikkuminen oli vähäisempää silloin, kun heillä 0–2-vuotias lapsi.
”Hieman yllättäen lasten lukumäärällä ei havaittu olevan yhteyttä vanhempien liikkumiseen. Vanhemmat, joilla oli kolme lasta tai enemmän, saavuttivat kestävyysliikuntasuosituksen samassa määrin kuin yhden tai kahden lapsen vanhemmat”, Palomäki sanoo.
Tuloksista toivoa vanhemmille
Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena voi kuitenkin Palomäen mukaan pitää sitä, että lasten kasvaessa kouluikäisiksi havaittiin, ettei vanhempien liikunnan harrastaminen eronnut enää lapsettomista. Kestävyysliikuntasuosituksen saavuttavien osuus palautui osallistujilla keski-ikään (37-49-vuotta) mennessä samalle tasolle kuin mitä se oli ollut ennen lasten saantia.
”Tulos on tietenkin myönteinen kansanterveyden kannalta, ja ehkä se tuo tulevaisuuden toivoa myös niille pienten lasten vanhemmille, joille omien liikuntaharrastusten ylläpitäminen arjessa on vaikeaa”, Palomäki toteaa.
Liikuntaa kaipaaville pienten lasten vanhemmille Palomäki pohtii neuvoksi sitä, että vanhemmat liikkuvat ja ulkoilevat lastensa kanssa yhdessä, koska silloin ei tarvita lastenhoitojärjestelyjä. Hän kuitenkin uskoo, että pienten lasten vanhemmat voisivat hyötyä myös siitä, jos heillä olisi muutaman kerran viikossa mahdollisuus omaan liikunta-aikaan.
”Joku haluaa juosta hikilenkin metsäpoluilla ja joku toinen osallistua joogatunnille. Tärkeää olisi mitoittaa liikunta lapsiperhearjessa niin, ettei siitä tule yhtä stressin aihetta lisää”, Palomäki sanoo.
”Suomessa monet vanhemmat ovat jo nyt väsyneitä ja pinnistelevät erilaisten ”hyvään vanhemmuuteen” kuuluvien vaatimusten ja suoritusten kanssa. Ei ole tarkoitus, että liikunta olisi tätä kuormaa lisäämässä, vaan päinvastoin tuomassa vireyttä ja hyvää oloa vanhempien arkeen”, hän päättää.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja