Kipua, joka on kestänyt yli kolme kuukautta tai kudosten odotettua paranemisaikaa pidempään, kutsutaan pitkittyneeksi kivuksi. Kipu aiheuttaa pitkittyessään muutoksia aivojen kipua käsittelevissä hermoverkoissa. Tästä syystä kipu voi jatkua, vaikka kivun laukaissut kudosvaurio olisi parantunut.
Aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee pitkittynyttä kipua, joka pahimmillaan haittaa elämää merkittävästi. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) lasten ja nuorten osaamiskeskuksen erikoislääkäri Eija Piippo-Savolaisen mukaan noin neljäsosa lapsista ja nuorista kärsii pitkittyneestä kivusta jossain vaiheessa ja se on kasvava ilmiö.
”Iän myötä pitkittyneen kivun esiintyminen lisääntyy ja eniten sitä on teini-ikäisillä. Tytöillä pitkittynyttä kipua on enemmän kuin pojilla”, hän kertoo tiedotteessa.
Pitkittyneen kivun syyt ovat moninaisia ja usein epäselviä. Sen taustalla voi olla psyykkisiä tekijöitä, stressiä tai vaikea elämäntilanne.
”Osalla lapsista ja nuorista pitkittynyttä kipua edeltää toimenpide tai sairaus joka on hallinnassa, mutta silti kivut jatkuvat”, Piippo-Savolainen mainitsee.
Piippo-Savolainen toimii vastuulääkärinä KYSin lasten ja nuorten pitkittyneen kivun hoitoon erikoistuneessa kiputiimissä. Tiimissä hoidetut lapset ja nuoret ovat olleet 9-18-vuotiaita, mutta pitkittynyttä kipua voi olla hyvin pienelläkin lapsella.
Tavalliset kipulääkkeet eivät auta
Lasten ja nuorten moniammatillinen kiputiimi on toiminut KYSillä vuodesta 2018. Kiputiimissä edustettuna ovat lastenkirurgia, lastentaudit, lasten reumatologia, fysiatria, lasten- ja nuorisopsykiatria, psykologia, toimintaterapia, fysioterapia ja sosiaalityö.
Ennen kiputiimiin lähettämistä lapsella tai nuorella on usein takanaan jo paljon tutkimuksia, jotta mahdolliset elimelliset syyt kivulle olisi selvitetty. Lasta hoitava lääkäri osallistuu kiputiimin tapaamiseen, jossa aluksi kartoitetaan lapsen elämäntilanne ja toimintakyky. Kivun hoito lähtee liikkeelle tavallisen arjen asioista, kuten riittävästä unen saamisesta, ravitsemuksesta, liikunnasta ja koulunkäynnistä.
”Lasten pitkittyneen kivun hoidossa lääkkeillä ei niinkään ole merkitystä, sillä tavalliset tulehduskipulääkkeet tai parasetamoli eivät auta. Unen laatua parantavia lääkkeitä saatetaan käyttää, mutta lääkkeet eivät ole keskiössä toisin kuin aikuisten kivunhoidossa”, Piippo-Savolainen kertoo.
”Teemme jokaiselle lapselle ja nuorelle henkilökohtaisen omahoitosuunnitelman. Tavoitteena on saada kivulle herkistyneet aivot uusille raiteille kipuedukaatiolla. Tässä käytämme apuna esimerkiksi toimintaterapeutin, psykoterapeutin tai fysioterapeutin ammattitaitoa”, hän jatkaa.
Kolme faktaa pitkittyneestä kivusta:
- Lasten ja nuorten pitkittynyt kipu on tavallisesti päänsärkyä, vatsakipuja ja tukirankaperäistä kipua. Kipu saattaa myös vaihtaa paikkaa niin, että se tuntuu eri aikoina eri puolilla kehoa.
- Pahimmillaan kipu alkaa haitata lapsen tai nuoren koulunkäyntiä, harrastuksia ja ystävyyssuhteita, kun osallistuminen normaaliin arjen toimintaan ei onnistu.
- Moniammatillisen kivun hoitoon perehtyneen työryhmän arvioon tulisi hakeutua hyvissä ajoin, jos kipu ilman muita oireita pitkittyy ja sen syytä ei tiedetä.
Teksti: Miia
