Moni ihminen kärsii diagnosoimattomasta uniapneasta. Tämän unen aikaisia hengityskatkoksia aiheuttavan sairauden toteaminen on tärkeää, koska hoitamattomana se voi aiheuttaa monenlaista haittaa ja lisätä tapaturmariskiä. Tiesitkö, että myös lapsella voi olla uniapnea?
Vuosittain monella todetaan uniapnea. Diagnoosi voi tulla toisinaan yllätyksenä, jos oireet ovat olleet lieviä tai ne on ajateltu johtuvan jostakin muusta. Uniapneaa sairastavaan henkilöön liitetään monesti tiettyjä mielikuvia, kuten ylipaino, kuorsaaminen ja liikunnan vähäisyys. Uniapneaa voi sairastaa myös aktiivisesti liikuntaa harrastava nuori aikuinen tai lapsi.
1. Uniapnea aikuisella
Uniapnealla tarkoitetaan unen aikaisten hengityskatkosten ilmenemistä ylähengitysteistä johtuvan ahtauden vuoksi. Henkilö voi kuorsata nukkuessaan. Syitä voi olla ylipaino, limakalvojen turvotus tai rakenteelliset syyt, kuten nenän tai nielun ahtaus tai purentaan liittyvät asiat.
Unen aikana voi olla kovaäänistä kuorsausta, hengityskatkoksia, heräämistä tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneitä vessakäyntejä, levottomuutta, rintakipua tai rytmihäiriötuntemuksia. Päiväaikaan voi esiintyä aamupäänsärkyä, lamaannuttavaa väsymystä, keskittymishankaluuksia, ärtymystä, muistamattomuutta tai impotenssia. Lääkärin puheille on syytä mennä, jos päiväväsymys on huomattavaa tai on epäilyksiä unen aikaisista hengityskatkoksista. Hoitamaton uniapnea lisää riskiä tapaturmille.
Hoito
Hoidossa keskitytään tiedossa olevan syyn hoitamiseen: ylipainoisilla potilailla oleellista on laihduttaminen. Liikunnan lisääminen on hyväksi. Nukkumisen aikaista hengitystä voidaan parantaa suussa pidettävällä uniapneakiskolla tai ylipainehengityshoidolla (CPAP). Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet voivat pahentaa oireilua. Hoitotulokset nähdään nopeasti olotilan paranemisena.
2. Uniapnea lapsella
2-3 prosentilla lapsista on uniapnea. Yöunen aikana ilmenee hengityskatkoksia, jotka aiheutuvat ilmavirtauksen esteestä. Raskas suun kautta tapahtuva hengitys, päiväväsymys, öinen levottomuus, yöhikoilu ja painajaiset voivat viitata uniapneaan.
Lapsilla uniapnean syynä on usein suurentuneet nielu- tai kitarisat. Kuorsauskaan ei tarkoita automaattisesti uniapneaa, mutta voi olla yksi merkki siitä. Yksi syy voi olla on lihavuus. Yöllisiä hengityskatkoksia havaitessa asiasta tulee kertoa terveydenhuoltoon. Pitkittyneessä hengityskatkoksessa, etenkin kun siihen liittyy voinnin huononemista, tulee välittömästi olla yhteydessä päivystykseen.
Hoito
Suurin osa lapsista saa apua nielu- ja kitarisojen poistamisesta. Myös laihduttaminen tuo apua, jos lapsella on ylipainoa. Jos lapsella on todettu allergia, sen hoitotasapaino kannattaa pitää hyvänä, sillä allergiaoireet voivat pahentaa uniapneaa.
Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyskirjasto
Teksti: Liisa
Ei vielä kommentteja