Jokainen kokee stressiä jossain vaiheessa elämäänsä. Ihminen on sopeutunut sietämään tietyn määrän stressiä ja silti suoriutumaan arjesta. Joissain tilanteissa pieni stressi saattaa jopa parantaa suoritusta, sillä se herkistää aisteja ja auttaa suuntaamaan tarkkaavaisuuden tehokkaammin käsillä olevaan tehtävään. Jos stressi jatkuu pitkään, sillä on kuitenkin usein hyvin haitallisia vaikutuksia.
Stressi saattaa tulla elämään salakavalasti ja voi aiheuttaa paljon haittaa keholle ja henkiselle hyvinvoinnille. Usein ihminen ei välttämättä edes ymmärrä olevansa stressaantunut, kunnes hän saattaa alkaa oireilemaan eri tavoin.
“Jaksan vielä hetken”- ajattelu voi olla pidemmän päälle vaarallista
Moni saattaa ajatella kiireen keskellä, että jaksaa kyllä hektistä elämää vielä jonkin aikaa. Tästä syystä hän ei välttämättä reagoi kehon varoitusmerkkeihin. Moni voi ajatella, että pieni määrä stressiä ei ole vaarallista eikä ole tarpeen tehdä elämänmuutoksia, vaikka päivästä toiseen jatkuva pieni pinnan alla olevaa ahdistus jäytäisi ihmistä. Kaikkeen tottuu ja stressaantunutta olotilaa voi huomaamattaan alkaa pitää normaalina. Tämä voi olla vaarallista varsinkin silloin, jos ihmisellä on taipumusta että stressi saattaa altistaa hänet erilaisille sairauksille.
Jos ihmisellä on taipumusta autoimmuunisairauksiin, saattaa voimakas pitkäkestoinen stressi lisätä todennäköisyyttä sairauden puhkeamiselle. Samalla tavalla moni sairaus saattaa puhjeta pitkäkestoisen stressin seurauksena.
Minkälaisia muutoksia stressi saa aikaan kehossa?
Stressi saattaa aiheuttaa muun muassa seuraavanlaisia oireita:
- Päänsärkyä
- Masennusta
- Heikentynyt immuunijärjestelmä
- Kasvanut sydänkohtauksen riski
- Unettomuutta
- Kohonnut verenpaine
Näiden oireiden lisäksi stressi voi aiheuttaa myös muunlaisia oireita.
“Taistele-tai-pakene”- reaktio saattaa jäädä stressaantuneella päälle
Keskushermosto on vastuussa “taistele-tai-pakene”-reaktiosta. Kehossa vapautuu reaktion aikana kortisolia ja adrenaliinia. Nämä stressihormonit nopeuttavat sydämen sykettä ja saavat veren virtaamaan kehon alueille, joilla sitä tarvitaan hätätilanteen aikana, kuten sydämeen, lihaksiin ja muihin tärkeisiin elimiin.
Kun vaaratilanne on ohi, stressihormonien määrän elimistössä pitäisi laskea ja antaa kehon palautua normaalitilaan. Jos tämä ei tapahdukaan ja stressihormonien määrä jää korkeaksi, stressivaste jatkuu pidempään kuin sen pitäisi. Ihminen voi jäädä pitkäkestoisesti taistele-tai-pakene-tilaan, jolloin hän reagoi voimakkaasti asioihin, joihin hän ei normaalisti reagoisi niin vahvasti. Krooninen stressi aiheuttaa myös ylensyömistä tai vaihtoehtoisesti syömättömyyttä. Stressaantunut ihminen voi ajautua käyttämään huumausaineita tai liikaa alkoholia.
Tällainen päälle jäävä pitkäkestoinen stressivaste voi olla vaarallinen, sillä sen seurauksena sydän saattaa joutua työskentelemään liian voimakkaasti. Tämä voi johtaa verenpaineen nousuun ja sen myötä kohonneeseen riskiin saada esimerkiksi aivohalvaus tai sydänkohtaus. Pitkäkestoiseen stressiin kannattaa suhtautua suurella vakavuudella ja pyrkiä kaikin tavoin välttämään sen jatkuminen.
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja