Digi- ja väestötietovirasto julkaisee vuosittain tiedot Suomessa syntyneiden lasten suosituimmista etunimistä. Seuraavat tilastot saadaan huhtikuussa. Ilta-Sanomat perehtyi nimitilastoihin toisesta näkökulmasta ja selvitti, mitkä perinteikkäät nimet ovat hiipumassa pois ja mitkä tekijät hiipumiseen vaikuttavat.
Muiden trendien lailla, myös nimitrendit muuttuvat vuosittain. Ilta-Sanomien mukaan suosio vaihtelee usein tasaisissa, noin 80-100 vuoden sykleissä. Tänä päivänä lapsille annettavat suositut nimet ovat seuraavan kerran suosittuja todennäköisesti 2100-luvun alussa. Kierto syntyy siitä, että lapsen nimeä pohtivat vanhemmat kokevat oman ikäluokan nimet liian tuttuina ja vanhempiensa ikäluokan nimet liian yleisinä tai kuluneina, joten katse käännetään vanhempien isovanhempien ikäluokan nimiin.
Viime vuosina monet vanhat nimet ovat nostaneet suosiotaan, mutta kaikkien kohdalla näin ei ole käynyt. Jonain päivänä voikin käydä niin, että esimerkiksi Jormat ”kuolevat sukupuuttoon”: nimeä ei anneta enää yhtä paljon lapsille kuin vuosikymmeniä sitten.
Ilta-Sanomien haastattelussa nimitutkija ja Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala on nostanut esiin viisi syytä, miksi tietyt nimet muuttuvat vähintään uhanalaisiksi, jos eivät kokonaan kuole sukupuuttoon.
Negatiivinen merkitys
Joihinkin nimiin on vuosien saatossa tarttunut negatiivinen kaiku. Esimerkiksi Yrjö, Tauno, Uuno ja Pirkko ovat tällaisia nimiä. Moni yhdistää Yrjön oksennukseen, Taunoa ja Uunoa voidaan käyttää myös haukkumasanana ja Pirkolla voidaan kuvata tiukkapipoista, vanhempaa naishenkilöä. Aiemmin mainittu Jorma taas voi olla tapa viitata miehen sukuelimeen.
Häiritsevä merkitys
Jos nimellä on häiritsevä yleiskielen tai slangin merkitys, voi sen suosio kärsiä. Yksi tällainen nimi on Lyyli, joka on naista yleisesti tarkoittava slangi-ilmaisu.
Vanhanaikainen merkitys
Ennen lapsia nimettiin nykyistä useammin sellaisten ihanteiden mukaan, mitkä nykypäivänä koetaan vanhentuneeksi. Esimerkiksi Impi, Kaino, Vieno ja Usko ovat sellaisia nimiä. Impi esimerkiksi on alkujaan tarkoittanut neitoa, mutta nyt se mielletään viittauksena neitsyeen. Kainoon ja Vienoon yhdistyy puolestaan mielikuva hiljaisesta naisesta.
”Usko taas korostaa toki uskonnollisuutta nykymittapuulla jopa liikaakin”, Saarelma-Paukkala kertoo Ilta-Sanomille.
Äänneasu liian vaikea
Nykypäivänä lapsille annetaan nimiä, jotka on helpompi ääntää kuin ennen annetut nimet. Nimitutkijan mukaan esimerkiksi Kyösti ja Ylermi voivat kuolla sukupuuttoon niminä juuri niiden ääntämisen haastavuuden vuoksi. Myös kansainvälisyys heijastuu nimiin, minkä takia nimet, joissa on kirjain ä tai ö, voivat hiipua pois käytöstä. Poikkeuksena on Väinö, jonka suosio on ollut viimeksi nykyisellä tasolla noin 80 vuotta sitten.
Nimellä on vahva poliittinen merkitys
Adolf, Viena ja Taisto ovat esimerkkejä nimistä, jotka voivat kuolla sukupuuttoon poliittisen merkityksen takia. Luultavasti jokainen tietää, miksi Adolf ei nauti suurta suosiota nimenä. Viena sen sijaan liittyy Suur-Suomi-aatteeseen ja Taisto on sodan ajan nimi, jonka suosio piikkasi 1940-luvun taitteessa.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja