Pussailu kannattaa – tällaisia hyötyjä suudelmilla on!

Kuva: Unsplash/Molnár Bálint

Suuteleminen on ihmiselle lajityypillistä käyttäytymistä. Suukkoja annetaan niin kumppaneille, lapsille, muille läheisille kuin lemmikeillekin – ja etenkin kumppanin pussailu kannattaa!

Niin pienet pusut kuin tuliset suudelmat ovat keino osoittaa rakkautta ja kiintymystä. Suudelmat ovat myös tapa tutustua toiseen. Mehiläisen mukaan kumppanin valinnassa ihmisille on luontaista tutustua toisiinsa haistellen ja maistellen.

Suun alueen iho on herkkää ja aistimukset alueella tuntuvat vahvoina. Kumppanin kanssa suudellessa mielihyvä on paitsi psyykkinen, myös vahvasti fysiologinen. Kun ihmiset suutelevat, erittyy aivoissa muun muassa mielihyvähormoni dopamiinia, sukupuolihormoni testosteronia ja läheisyyshormoni oksitosiinia. Lisäksi muut aistimukset voimistuvat.

”On todettu, että suutelun aikana kortisolin eritys vähenee. Suutelu vähentää tutkitusti stressiä sekä kipuja”, Mehiläisen vastaava pari- ja perhepsykoterapeutti Nona Avellan kertoo tiedotteessa.

Siinä missä uuden suhteen alussa suudelmat voivat olla intohimoisia kielisuudelmia, voivat ne vaihtua ajan myötä arjen pikaisiksi pusuiksi. Avellanin mukaan tämä on ihan luonnollista.

”Nuorien parien ja uusien tuttavuuksien alun suutelu on usein hieman hapuilevaa – samalla testataan yhteensopivuutta ja kemiaa. Vakiintuneilla pareilla suutelussa on usein kyse enemmän viestimisestä – onhan se yksi kauneimmista tavoista ilmaista rakkautta, kiintymystä ja hellyyttä sekä myös sitoutumista ja seksuaalista halukkuutta”, hän selittää.

Poskilihakset tositoimiin

Kaikkien mieleen suuteleminen ei kuitenkaan ole, eikä siinä ole mitään väärää. Jotkut karttavat suutelua, koska kumppanin hengitys haisee pahalle. Pahanhajuinen hengitys johtuu usein ientulehduksesta tai riittämättömästä omahoidosta.

”Pahanhajuisen hengityksen syyn selvittämisessä hammaslääkäristä on iso hyöty. Suuvesi auttaa ongelmaan yleensä vain lyhytaikaisesti ja alkoholipitoiset suuvedet voivat jopa pahentaa hajua kuivattamalla limakalvoja”, Mehiläisen vastaava hammaslääkäri Roman Rajala valottaa.

Jos suutelu on jäänyt viime aikoina vähemmälle mutta viereltä edelleen löytyy pusuttelukumppani, kannattaa viritellä poskilihaksia uudestaan tositoimiin. Suutelun hyvien vaikutusten lisäksi saat mitä parasta kasvojumppaa: jo pelkästään kieli koostuu kahdeksasta eri lihaksesta.

”Pussailu on ehdottomasti yksi suun merkityksellisistä tarkoituksista ja siihen ryhtyminen on helpompaa, kun tietää suunsa olevan terve. Tämä onnistuu käymällä säännöllisesti hammaslääkärissä ja muodostamalla yksilöllinen hoito- ja seurantasuunnitelma”, Rajala toteaa.

Lapsiakin voi pusutella

Mehiläisen mukaan kun pusutellaan lapsia, muita läheisiä ja lemmikkejä, on kyse huolenpidosta, hellyydestä ja kiintymyksen osoittamisesta. Moni vanhempi kuitenkin varoo muiskauttamasta lasta, koska pelkää karieksen tarttuvan.

”Omien lasten suukottaminen tai samalla lusikalla syöminen voi kyllä tartuttaa kariesbakteerin ja mitä aikaisemmalla iällä bakteerille altistuu, sitä suurempi on tarttumisen ja hampaiden reikiintymisen riski”, Rajala sanoo.

”Mutta jos vanhemman suu on todettu terveeksi, bakteerien siirtymisestä voi olla jopa hyötyä. Se vähentää muun muassa allergisoitumista ja kehittää ruoansulatuskanavan bakteerikannan monipuoliseksi”, hän lisää.

Aikuisten välillä sylkikontaktit eivät Rajalan mukaan enää vaikuta kariesriskiin, sillä bakteerikanta on sen osalta vakiintunut. Muiskuttele siis huoletta kumppaniasi!

Teksti: Miia

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.